Sydäntalvi oli koko Suomessa harvinaisen leuto. Ilmatieteen laitoksen mukaan joulu-helmikuu oli 1,5–2 astetta leudompi kuin vertailukauden eli vuosien 1961-1990 keskiarvo.
Maan eteläosissa sydäntalven keskilämpötila vaihteli 3–6 miinusasteen ja maan keskiosissa 5–9 miinusasteen välillä. Pohjoisosissa talven keskilämpötila taas oli 8–12 miinusastetta. Joulukuu oli koko maassa sydäntalven kylmin kuukausi.
Kirpeässä pakkasäässä alkanut helmikuu lauhtui nopeasti koko maassa. Esimerkiksi Kainuussa lämpötila nousi reilun vuorokauden aikana yli 30 astetta.
Sää pysytteli erittäin lauhana maan etelä- ja keskiosissa kahden viikon ajan. Pääkaupungissa suojapäiviä kertyi peräkkäin kaikkiaan 11.
Sää oli poikkeuksellisen lämmin myös helmikuun puolivälissä, kun suuressa osassa maata lämpömittari kipusi 5–7 plusasteeseen.
Helmikuu oli keskilämpötilaltaan Lapissa 2–5 astetta ja muualla maassa 5–6 astetta pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpi.
Helmikuussa vallitsi harvinaisen lämmin ja sateinen sää. Helmikuussa satoi lunta sekä vettä ja sademäärät kohosivat 40–75 millimetriin.
Runsaimmat sateet, yli 90 millimetriä, mitattiin Kemin seudulla. Koko maassa satoi 1,5–3 kertaisesti pitkän ajan keskiarvoon verrattuna.
Lumipeite vaihteli kuukauden aikana reilusti. Helmikuun lopussa lunta oli suuressa osassa maata melko normaali määrä.
Suomen ympäristökeskuksen mukaan vedenpinnat ja virtaamat kasvoivat helmikuun alkupäivistä alkaen jopa tavallisten kevättulvien suuruisiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.
Vesi alkoi nousta 5. helmikuuta alkaen merkittävästi myös eteläisen Pohjanmaan joissa sekä sisämaan pikkujoissa aina maan keskiosia myöten. Vesi kuitenkin laski pienehköissä vesistöissä kuukauden lopulla.
