Pohjois-Pohjanmaa on ainoa maakunta Suomessa, jossa lain edellyttämä kuuden kuukauden hoitotakuu ei toteudu sydänsairauksissa. Pisimmillään rytmihäiriöitä tai rintakipuja poteva potilas voi joutua jonottamaan jopa vuoden hoitoon ja tutkimukseen pääsyä.
"Valitettavasti silloin tällöin jonoissa myös kuolee potilaita", toteaa kardiologian professori Heikki Huikuri. Jonoon kuolleiden määrästä hänellä ei ole tarkkaa tietoa.
Huikuri vaatii pikaisia toimia tilanteen korjaamiseksi. Kiperän tilanteen taustalla on resurssipula, joka liittyy lähinnä äkillisen sepelvaltimotaudin uuteen hoitokäytäntöön. "Vuonna 2001 voimaan tullut muutos vaatii, että pienikin sydänkohtaus pitää kuvata välittömästi. Me emme ole varautuneet tähän riittävästi."
Huikurin mukaan nyt tulisi satsata lääkärityövoimaan ja salikapasiteettiin.
Kardiologisessa tutkimuksessa Oulussa ollaan etulinjassa. Viime vuonna Sydäntutkimussäätiön suurpalkinnon saanut Huikuri sanoo, että hoitoon päässeen sydänpotilaan ennuste ja kardiologian laatu ovat parantuneet. 10 vuotta sitten kaksi kolmasosaa potilaista hoidettiin ohitusleikkauksilla ja loput pallolaajennushoidoilla. Nyt tilanne on kääntynyt toisin päin ja verisuoniahtauman uusimisriski on samalla pienentynyt.
Kardiologien määrä on ollut Suomessa Euroopan alhaisimpia. "1998 kardiologeja oli väestöön suhteutettuina vain kolme, mutta tällä hetkellä erikoisvirkoja on jo 40", Huikuri kertoo.
Sepelvaltimotautia sairastaa noin 300 000 suomalaista. Vaikka ennaltaehkäisy ja valistus ovat tuottaneet hyviä tuloksia, sydän- ja verisuonitaudit eivät juuri ole vähentyneet. "Enää sydänsairauksiin ei kuolla työikäisenä, kuten vielä 1950- ja 60-luvuilla. Sydäntaudit ovat siirtyneet vanhempiin ikäryhmiin", luonnehtii Suomen Sydänliiton puheenjohtaja Pekka Puska.
Tavoitteena on toimintakyvyn säilyttäminen mahdollisimman pitkään, jotta terveydenhuollon kustannukset saadaan pidettyä aisoissa. Puskan mukaan Suomi on sydäntautien osalta poikkeuksellinen maa. Täällä näkyvät suuret alueelliset ja sosiaaliset erot. Lapissa ja etenkin Kainuussa sairastavuus on Suomen suurinta. "Ennen sydänsairauksia sanottiin johtajien taudiksi, nyt se on siirtynyt alempiin sosiaaliryhmiin."
Tyypillinen sydänsairas ei ole enää tupakoiva viisikymppinen mies, sillä iäkkäämpien naisten sydänsairaudet ovat yleistyneet huomattavasti. Puskan mukaan kyse on usein hormoneista, jotka ovat suojanneet vielä työikäistä naista sairastumiselta.
Pohjois-Pohjanmaan Sydänpiiri juhli 50-vuotista taivaltaan perjantaina Oulun pääkirjastossa pidetyssä seminaarissa.