Ruotsi saattaisi luovuttaa Wikileaksin perustajan Julian Assangen Yhdysvaltoihin, jos luovutusta vaadittaisiin muilla perusteilla kuin vakoiluepäilyllä. Asiasta kertoo tänään illalla Ruotsin televisiossa lähetettävä Uppdrag Granskning -ohjelma.
Ohjelman mukaan Ruotsi torjuisi automaattisesti vakoilun luovutusperusteena, koska sitä pidetään poliittisena rikoksena.
Pääsyyttäjä Marianne Ny pitää tänään iltapäivällä tiedotustilaisuuden kertoakseen tutkinnan tilanteesta. Ny sanoo ohjelman haastattelussa, että hän ei suostunut kuulustelemaan Assangea tämän pakopaikassa Ecuadorin suurlähetystössä Lontoossa, koska se heikentäisi tutkinnan tasoa ja loukkaisi rikosepäiltyjen tasavertaista kohtelua.
Ny on sittemmin antanut periksi ja ilmoitti viime vuoden keväällä, että kuulustelut voidaan järjestää Lontoossa. Asia ei ole kuitenkaan edennyt minnekään. Ny sanoo muuttaneensa kantaansa, koska hovioikeus moitti häntä passiivisuudesta asian edistämisessä.
Assangea epäillään Ruotsin-vierailulla tapahtuneesta raiskauksesta, mutta häntä ei ole koskaan kuultu asiassa. Hän pakeni Ecuadorin lähetystöön vuonna 2012 ja on pysytellyt siellä siitä lähtien. Hän pelkäsi, että Ruotsi saattaisi luovuttaa hänet Yhdysvaltoihin, koska Wikileaks julkaisi satoja tuhansia salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Muut Assangeen kohdistuvat epäilyt seksuaalirikoksista ovat jo ehtineet vanheta. Raiskausepäily vanhenee vasta elokuussa 2020.
Assange kieltäytyy ohjelmassa kommentoimasta epäilyjä tai sanomasta katuuko hän jotakin. Hän kiistää kuitenkin syyllistyneensä raiskaukseen ja sanoo olevansa valmis vastaamaan syyttäjän kysymyksiin.