Euromaiden velkakriisi synkentää myös Sveitsin taloutta. Maan keskuspankki SNB yllätti kuluneella viikolla valuuttamarkkinat, kun se käytännössä devalvoi franginsa. Viesti oli harvinaisen selvä. Keskuspankki ilmoitti aikovansa puolustaa ylikalliiksi käynyttä frangiaan ostamalla valuuttoja tarvittaessa "rajoittamattomasti".
Tavoitteena on, ettei frangin vaihtokurssi vahvistu 1,20 minimirajan alle suhteessa euroon.
Frangin arvo ehti kiriä jo lähes yksi yhteen euron kanssa, koska Sveitsiä on pidetty turvasatamana keskellä euroa ja dollaria heiluttelevaa velkakriisiä. Kaikkiaan frangi ehti vahvistua alkuvuodesta lähes kolmanneksella.
Elokuussa Sveitsi laski peruskoron melkein nollaan ja syyti markkinoille rahaa, mutta heikennysyritykset jäivät ilman vaikutusta. Tiistaina sen sijaan frangin arvo putosi alle tunnissa yhdeksän senttiä euroon nähden. Tavoite siis ylittyi rimaa hipoen.
Pikku Sveitsi näyttää nyt mallia siitä, miten käy, jos vaikkapa talousmahti Saksa lähtisi omille teilleen rahaliitosta. Sen valuutta vahvistuisi huikeasti.
Ensi seurauksia on voitu seurata varsin näkyvästi kesälomien kuluessa. Vahvan franginsa kera ostoksille ryntäävistä sveitsiläisistä on tullut lähes maanvaiva Saksan rajalla.
Esimerkiksi Konstanzin, joka on viehättävä yliopistokaupunki Etelä-Saksassa, kauppakatu ja parkkipaikat ovat tukkeutuneet ostosturistien autoista ja väentungoksesta raportoivista tv-ryhmistä. Kymmenien metrien jonot ovat olleet niin tavallisia, että kaupat ovat alkaneet hädissään mainostaa "nopeustakuuta" kassoilla.
Yhä kauempaa sisämaasta saapuvat sveitsiläiset pakkaavat mukaansa muun muassa vaippoja ja pesuaineita, sillä Sveitsissä pyydetään samoista tuotteista kaksinkertaista hintaa. Bensakin on Saksan puolella monta senttiä halvempaa.
Sveitsiläiset kuluttajat ottavat irti myös sen edun, että he saavat Saksassa arvonlisäveron takaisin. Saksa on joutunut asettamaan rajoille kymmeniä tullivirkailijoita lisää, jotta ostosmatkailijoiden vihreät lomakkeet saataisiin leimattua.
Tarkimmat vaivautuvat vaatimaan veronpalautusta jopa alle euron maksavan vaniljasokeripaketin kuittia vastaan.
Heti rajan takana Sveitsin Kreuzlingenissa on hiljaista. Kampaaja mainostaa ikkunassa viidenneksen "valuutta-alennusta". Sveitsiläiset kauppaketjutkin ovat lähteneet hintaprotestiin ja jättäneet tilaamatta tiettyjä tuotteita.
Suurin ongelma on kuitenkin se, että vienti takkuaa pahasti. Sveitsi saa peräti joka toisen franginsa viennistä. Liian vahva valuutta jähmettää ulkomaankysyntää, jopa emmentalien valitetaan jäävän varastoon käkikelloista puhumattakaan. Myös eurooppalaisturistit laskevat tarkkaan: heidän määränsä on lopahtanut alkuvuonna lähes kymmenyksellä.
Joka viides sveitsiläisyritys arvioi, ettei se enää kestä ilman halvempaa frangia eurolla maailmanmarkkinoilla kilpailevaa Saksaa vastaan. Uhkana olisi työpaikkojen menetys.
Sveitsin talous makaa nyt pitkälti SNB:n pääjohtajan Philipp Hildebrandin joukkojen varassa 24 tuntia päivässä. Vielä joku aika sitten häntä arvosteltiin kitkerästi valuuttatappioista.
SNB:tä on pidetty yhtenä maailman parhaiten hoidetuista keskuspankeista. Silti riski on kova, sillä vaihtokurssitavoitteesta on kokemuksia kaukaa 70-luvulta, aivan toisista oloista öljykriisin jälkeen.
Ottavatko siis maailman valuuttaspekulantit yhden maan sodanjulistuksen tosissaan vai lähtevätkö ne koettelemaan SNB:n tahtoa? Sveitsi on rikas. Toisaalta jos SNB:n vakuuttavuus vähääkään kyseenalaistuu, joutuu puolustus mahdollisesti käyttämään valtavia summia.
Sijoittajat saivat hetkellisesti näpeilleen, mutta he etsivät jo uusia sijoituskohteita. Sellainen voi olla myös Norjan kruunu.