Sveitsi joutui perjantaina antamaan periksi kiistassa maan tiukasta pankkisalaisuuskäytännöstä. Sveitsi ilmoitti, että se höllentää sääntöjään vastaamaan teollisuusmaiden talousjärjestön OECD:n vaatimuksia.
Päätöksen takana on ankara kansainvälinen painostus. Sveitsiä uhkasi OECD:n musta lista, joka koostuu yhteistyökyvyttömiksi luokitelluista verokeitaista.
Erityisesti Yhdysvallat, Saksa ja Ranska ovat vaatineet jyrkästi Sveitsiä luopumaan liian tiukaksi väitetystä pankkisalaisuudestaan. Asiaa käsitellään johtavien teollisuusmaiden ja kehittyvien maiden G20-ryhmän valtiovarainministerien kokouksessa viikonvaihteessa Lontoon lähellä.
Sveitsin pankeissa piilee peräti 1 550 miljardin euron rahavarat, joista osan epäillään liittyvän veronkiertoon. Tähän saakka Sveitsi on raottanut pankkisalaisuutta vain, jos kyseessä ovat olleet veropetoksella hankitut varat. Veronkiertoepäilyt eivät ole riittäneet syyksi.
"Pankkisalaisuus ei suojele verorikollisuutta. Kansainvälinen yhteistyö veroasioissa on noussut yhä tärkeämmäksi rahoitusmarkkinoiden globalisoitumisen vuoksi", myöntää Sveitsin presidentti ja valtiovarainministeri Hans-Rudolf Merz.
Pankkisalaisuuden höllentäminen merkitsee sitä, että tietojen vaihto epäillyissä veronkiertotapauksissa lisääntyy. Sveitsi korostaa kuitenkin, ettei tietojen luovuttaminen ole automaattista, vaan ulkomailta tulevien pyyntöjen täytyy olla yksilöityjä.
Paratiisit hupenevat
Pankkisalaisuuspäätöstä edelsi Yhdysvaltojen veroviranomaisten vaatimus Sveitsin suurimmalle pankille UBS:lle 52 000 asiakkaan tilitietojen luovuttamisesta veronkiertoepäilyn vuoksi. Yhdysvaltain veroviranomaiset ovat nostaneet oikeusjutun UBS:ää vastaan.
Suurten teollisuusmaiden koventunut painostus on alkanut tehota myös pienempiin verokeitaisiin. Saksaa viime vuonna närkästyttänyt Liechtenstein ilmoitti jo torstaina löysäävänsä omia pankkisalaisuussäännöksiään. Andorra teki samoin. Myös Itävalta ja Luxemburg ovat antamassa periksi kansainvälisen paineen vuoksi.