MM-kisat
Kloten Useat sadat julisteet eri puolilla kaupunkia toivottavat jääkiekon ystävät eri puolilta Eurooppaa keskelle suurta kiekkojuhlaa. Kissan kokoisin kirjaimin rakennettu iskulause "Welcome to ice hockey country" antaa ymmärtää, että nyt ollaan jääkiekkomaassa.
Varmasti näin onkin, mutta kuinka kovasta jääkiekkomaasta oikein on kysymys.
Klotenin otteluihin on myyty varsin hyvin lippuja, ja esimerkiksi keskiviikkoillan Suomi-Tshekki-ottelu pelattiin täydessä areenassa, joka vetää MM-kisojen aikana 6 300 katsojaa.
Raportit Bernistä kertovat, että Sveitsin otteluissa karnevaalitunnelma täyttää vanhan, mutta restauroidun areenan ilmanalasta kaikki kuutiot. Kaksitoista vuotta Sveitsiä valmentaneen Ralph Krügerin kasvot tunnetaan laajalti, mutta käkikellomaan suurimmat kansansuosikit ovat jalkapalloilijoita ja alppihiihtäjiä.
Myös muuan Kimi Räikkönen kiinnostaa sveitsiläisiä. Suomen ja Tanskan välisen ottelun paikan päällä seurannut formula-ajaja osti hiljattain Zürichin läheltä asunnon, joka maksoi käsittämättömät 30 miljoonaa euroa.
Tiistaina ilmestyneen paikallisen Blick-lehden urheilusivut kertoivat yhdeksän ensimmäistä sivua jalkapallomaailman ihmeellisistä koukeroista, ja sivut 10-14 oli pyhitetty MM-kiekolle.
Areena metsän
siimeksessä
Kloten on sympaattinen ja idyllinen pikkukaupunki, jossa asuu vain 18 000 ihmistä. Maan liike-elämän keskukseen Zürichiin on tosin vain viidentoista minuutin junamatka, ja junia kulkee solkenaan edes takaisin.
Kloten ei kuitenkaan ole MM-kisahistorian pienin kisakaupunki, sillä titteli menee Italiaan ja siellä Canazein pieneen kylään, missä puisessa kyhäelmässä, jota myös jäähalliksi kutsuttiin, Suomen ja Ruotsin välistä ottelua seurasi 1994 MM-kisoissa huimat 300 katsojaa. Tällä logiikalla kisat voitaisiin myöntää vaikkapa Oulunsaloon, Lempäälään tai Nurmijärvelle. Klotenissa areena sijaitsee valtaväylien ulkopuolella metsän siimeksessä, ja sen ikkunoista näkyy luonnollista vihreyttä.
Kansainvälisen jääkiekkoliitto (iihf) on viime vuosina myöntänyt kisoja maihin ja paikkakunnille, jotka pystyvät tarjoamaan modernin ympäristön ja areenan. Tätä taustaa vasten Kloten ei täysin istu iihf:n ideologiaan, eikä myöskään Bern, jonka areena on rakennettu 42 vuotta sitten 1967.
Esimerkiksi Tampere ei saa vuoden 2012 MM-kisojen kisaisännyyttä, mikäli kaupunkiin ei rakenneta uutta areenaa, jonka suunnitelmat ovat kyllä jo täydessä vauhdissa, mutta käytännössä tilanne seisoo. Lähtökohtaisesti 2012 MM-kisojen isäntäkaupungit ovat Helsinki ja Turku.
Suomen jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola lupasi keväällä 2000 vuonna 2003 pidettyjen MM-kisojen yhden lohkon Ouluun, mikäli Huuhkajanpuistoon hahmoteltu uusi areenan olisi toteutunut.
Ei noussut areenaa, ei tullut kisoja.
Suomalaisfanit kuin
samasta puusta
Kovinta metakkaa etenkin areenoiden ulkopuolella ovat pitäneet latvialaiset fanit, mutta myös unkarilaiset näkyvät ja kuuluvat. Suomalaisetkin mekastavat, heitä ei ole paljon, mutta kaikki ovat kuin yhdestä puusta veistettyjä.
Hän 40-50-vuotias mies, joka on punakka ja pönäkkä, mutta ei ole saanut kasvoihinsa lisää pinta-alaa pelkästään ruoasta, eikä uutta väriä auringon takia. Rahaa hän kuluttaa parikin tuhatta euroa surutta, jotta taas voi säästää seuraavat 340 vuorokautta uuteen turnausmatkaan samassa kaveriporukassa.
Realistinen suomalaisfani on jo kisakaupungissa. Hän tietää jo etukäteen, mitä on tarjolla.
Optimistisuuteen taipuva suomalainen kisavieras haluaa nähdä urheilullisesti parasta, mutta Suomen otteluiden näkeminen livenä on riskipeliä. Hän saapuu paikalle vasta finaaliviikolla, jolloin taistelu maailmanmestaruudesta kiihtyy, mutta leijonat ovat saattaneet pakata varusteensa ja lentäneet takaisin koti-Suomeen.
Mutta jääkiekko ei ole kaikille kisavieraille se tärkein juttu.
Tärkeintä on kokea, nähdä ja tehdä. Ihan mitä vain.