Pääkirjoitus

Sveitsi haluaa rusinat pul­las­ta

Niukka enemmistö äänestäjistä on viemässä Sveitsiä ajassa taaksepäin.

Niukka enemmistö äänestäjistä on viemässä Sveitsiä ajassa taaksepäin. Alppimaa on kääntämässä selkänsä yhteisille eurooppalaisille arvoille rajoittamalla ihmisten vapaata liikkuvuutta.

Kahdeksan miljoonan asukkaan Sveitsi on kahdessa vuodessa sulkenut ovensa ulkomaalaisilta. Sveitsi päätti rajoittaa Itä-Euroopan maista saapuvien maahantuloa toukokuussa 2012. Sunnuntaina sveitsiläiset hyväksyivät läntisen Euroopan eli lähinnä EU-maiden kansalaisia koskevat maahantulorajoitukset.

Sisäänpäin kääntyminen kummastuttaa, sillä se ei sovi taloudellisena eikä kulttuurisena toimintamallina nykyaikaan. Keskellä Eurooppaa sijaitseva vauras mallivaltio on matkalla aivan päinvastaiseen suuntaan kuin muu maailma. Sveitsi käpertyy tietoisesti itseensä samalla kun EU:n jäsenvaltiot ovat avanneet rajojaan.

Sveitsi on kääntämässä selkänsä yhteisille eurooppalaisille arvoille kuten ihmisten, investointien ja yritystoiminnan vapaalle liikkuvuudelle.

Vaikka Sveitsi ei ole EU:n jäsen, se on ollut mukana kehittämässä Eurooppaa. Sveitsi on yksi Euroopan vapaakauppajärjestön Eftan perustajista vuodelta 1960. Se kuuluu Schengen-alueeseen, jolla sallitaan ihmisten vapaa liikkuvuus. EU-kansalaisilla on ollut seitsemän vuotta tasavertainen asema Sveitsin työmarkkinoilla.

Sveitsi on kukoistava kansakunta. Elinkeinoelämä on korostanut, että korkeasti koulutetut ulkomaalaiset ovat osaltaan maan talouskasvun takana. Sveitsistä ei löydy tarpeeksi it- ja pankkialan osaajia, taloustieteilijöitä tai vaikkapa lääkäreitä. Käkikellojen ja vaskesta pakotettujen lehmänkellojen rakentelulla Sveitsi ei menesty.

Seuraavaksi EU:n komissio joutuu selvittämään, miten sveitsiläisten päätös kiin-tiöittää maahan pääsevien määrä soveltuu voimassaoleviin sopimuksiin. Jo nyt on päivänselvää, että liikkuvuuden rajoittaminen sotii muun muassa Schengen-sopimusta vastaan. Sekin on varmaa, ettei EU salli Sveitsin sulkevan rajojaan mutta samalla hyötyvän EU-alueen sisämarkkinoista eli noukkivan rusinoita pullasta.

Päätös maahanmuuttokiintiöistä syntyi kansanäänestyksessä mahdollisimman niukasti, noin 30 000 äänen erolla. Maahanmuuton ja vapaan liikkuvuuden rajoittamista kannatti 50,3 prosenttia äänestäjistä. Rajojen sulkemista vastusti 49,7 prosenttia. Äänestysprosentti jäi noin 56:een.

Kansanäänestys on olennainen osa sveitsiläistä suoraa demokratiaa. Hallitus kirjaa vaalin lopputuloksen lakiin. Kiintiölaki tullee voimaan muutamassa vuodessa.

Äärioikeistolaisen kansanpuolueen Pysäyttäkää massamaahanmuutto -kampanja puri maalaisäänestäjiin. Suurissa kansainvälisissä kaupungeissa Baselissa, Genevessä ja Zürichissä kansalaiset vastustivat kiintiölakia. Pikkukaupungeissa ja maaseudulla rajoituksia kannatettiin.

Vaalitulos on voitto nationalistisille oikeistopopulisteille. Heistä ulkomaalaiset vievät sveitsiläisten työpaikat. Perustelu ontuu. Sveitsissä vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Toisen perustelun mukaan ulkomaalaiset vievät sveitsiläisiltä elintilan. Sanalla Lebensraum on paha kaiku 1930-luvun Saksasta.