Euroopan yhdentyminen on saanut viime aikoina pahoja tyrmäysiskuja, kun uusi perustuslaki on kanveesissa Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten jäljiltä. Ne eivät kuitenkaan näytä vaikuttaneen sveitsiläisiin, jotka kävivät sunnuntaina uurnilla omassa kansanäänestyksessään. Alppimaan kansalaisten enemmistö hyväksyi Sveitsin liittymisen Schengen-sopimukseen, joka poistaa passintarkastukset sopimusmaiden välisiltä sisärajoilta.
Äänestystulos on hyvä uutinen Euroopalle ja epäilemättä myös Sveitsille itselleen. Sveitsin eristäytymistä ei viedä liiallisuuksiin, mitä toisenlainen lopputulos sunnuntaina olisi tarkoittanut.
Sveitsin liittyminen Euroopan unioniin ei ole millään tavoin näköpiirissä. Sveitsi täyttäisi jäsenyyden edellytykset milloin tahansa, mutta vuosisatainen tiukan puolueettomuuden perinne on estänyt kaikki tällaiset sitoutumiset. Sveitsi on ollut YK:nkin jäsen vasta vuodesta 2002, vaikka se on isännöinyt vuosikymmeniä maaperällään monia YK:n elimiä.
Jokainen läntisessä Euroopassa liikkunut on saattanut havaita Schengen-sopimuksen käytännön hyödyt. Sopimusvaltioiden sisärajoja ei juuri huomaakaan, kun passeja ei tarkasteta. Liikkuminen on nopeaa ja vaivatonta. Sopimukseen liittyminen ei edellytä EU:n jäsenyyttä: Norja ja Islanti kuuluvat tähän alueeseen, vaikka ne eivät kuulu unioniin. Toisaalta Britannia on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle, ja itäisen Euroopan uudet jäsenmaat tulevat mukaan vasta ajan kanssa. Ne ovat kuitenkin tulossa.
Kehitys on tehnyt keskellä Eurooppaa olevasta Sveitsistä yhä enemmän kuin saaren. EU:n ulkoraja on ollut Euroopan ytimessä. Siitä on seurannut käytännön vaikeuksia kaikkein eniten sveitsiläisille itselleen. Kansanäänestyksessä merkittävä osa sveitsiläisistä käpertyi yhä tiukkaan kansallisvaltioajatteluun, mutta enemmistö pystyi näkemään, mitä kello on lyönyt.
Kuvaa tiukan vanhoillisista, muutosvastarintaisista sveitsiläisistä hälvensi myös sunnuntain toinen kansanäänestyskysymys, jossa enemmistö kansalaisista päätti sallia samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnin.
Sveitsin ja EU:n suhteiden kannalta tärkein äänestys on kuitenkin ehkä vielä edessä. Sveitsillä on vanhojen EU-maiden kanssa sopimus, joka takaa molemminpuoliset työ- ja oleskeluoikeudet. Syyskuussa ratkeaa, annetaanko nämä oikeudet myös 15 uudelle EU-maalle. Erilaisia pelkoja maalaileva ei-kampanja on jo täydessä käynnissä, ja sen voitto saisi Sveitsin ja EU:n suhteet pahaan sekasortoon.
paakirjoitus@kaleva.fi