Ruotsissa on surmattu kaksi keskeisessä valtiollisessa asemassa olevaa henkilöä melko lyhyen ajan sisällä ja molemmista teoista varsinainen rangaistus on jäänyt antamatta. Suurin osa ruotsalaisista on syvästi hämmennyksissään.
Ulkoministeri Anna Lindhin viime syyskuussa puukolla surmannut Mijailo Mijailovic lähetetään Svean hovioikeuden päätöksellä vankilan sijasta oikeuspsykiatriseen hoitoon. Hän saattaa päästä hoidosta muutaman vuoden jälkeen ja palata silloin siviilielämään.
Tukholman käräjäoikeus tuomitsi Mijailovicin maaliskuussa elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Hovioikeuden mielestä surmaaja on mieleltään liian sairas vankilaan lähetettäväksi.
Suuri osa ruotsalaisista on syvästi hämmennyksissään. Maassa on surmattu varsin lyhyen ajan sisällä kaksi keskeisessä valtiollisessa asemassa olevaa henkilöä eikä kummastakaan teosta ole tuomittu rangaistusta. Pääministeri Olof Palme ammuttiin 28.1.1986 kadulla lähellä Tukholman keskustaa. Palmen surmaajaa ei vieläkään tiedetä. Ulkoministeri Anna Lindh sai kohtalokkaat puukoniskut Tukholman keskustassa sijaitsevassa tavaratalossa 10.9. 2003. Lindhin odotettiin nousevan pääministeriksi Göran Perssonin jälkeen.
Hovioikeuden ratkaisun vastaanotto Ruotsissa on ollut niin raju, että muutosta siihen haettaneen korkeimmalta oikeudelta. Tässä vaiheessa on silti mahdotonta sanoa, muuttuuko tuomio. Kansalaiset ja lukuisat asiantuntijatkin ovat joka tapauksessa kuohuksissaan siitä, että Svean hovioikeus ei katsonut tarpeelliseksi perustella päätöstään. Se vain tukeutui sosiaalihallituksen oikeudellisen neuvoston arvioon. Sen mukaan Mijailovic ei selviytyisi vankilatuomiosta, koska hänellä niin sanottuna rajatapauksena on puutteellinen käsitys todellisuudesta.
Käräjäoikeudella puolestaan oli käytettävissään psykiatrinen tutkimus, jonka mukaan Mijailovic ei kärsinyt vakavasta psyykkisestä häiriöstä.
Hovioikeus joutui ristiriitaisten asiantuntijalausuntojen takia tekemään oman ratkaisun. Ilmeisen oikeassa ovat ne, jotka kaipasivat juuri tämän tilanteen takia päätökseen perusteluja. Onko katsottava, että korkeimpaan asemaan päässeet lausunnon antajat ovat samalla pätevimpiä? Sellainen näkemys oikeudella näyttäisi olevan, mutta siltikään se ei julkistanut lausuntoa, jonka takia käräjäoikeuden päätöstä muutettiin.
Näkemykset oikeuden toteutumatta jäämisistä tällaisissa tapauksissa ovat Ruotsissa vallitsevia. Valmisteilla onkin jo lain uudistus siten, että psyykkisesti sairaille rikoksen tekijöille tuomittaisiin rangaistus, kuten muillekin lainrikkojille. Sitä kärsiessään he saisivat psyykkistä hoitoa. Jos hoito loppuisi ennen vankeuden päättymistä, rangaistus suoritettaisiin loppuun. Silloin vältyttäisiin monilta kiistanalaisilta tulkinnoilta.
Myös hovioikeus myönsi, että Mijailovicilla oli tarkoitus surmata Lindh ja teko oli murha. Hyökkäys oli voimakas ja määrätietoinen. Lisäksi Mijailovic toimi ilmeisen harkitusti myös teon jälkeen.
Ruotsissa, kuten varmaan monessa muussa maassa Suomi mukaan lukien, on epäilyksettä psykiatrisessa hoitojärjestelmässä puutteita. Kenenkään ei silti pitäisi joutua niiden takia surmatuksi varsinkaan niin, että tekijä huomaa jäävänsä rangaistuksetta.