Kunniaan liittyvää väkivalta tapahtuu perheissä, mutta sen suhde perheväkivallan käsitteeseen ei ole yksiselitteinen.
Maahanmuuttajanaisten parissa toimivan Monika-Naiset-järjestön toiminnanjohtajan Reet Nurmen mukaan kunniaan liittyvää väkivaltaa tulisi katsoa yhtenä naisiin kohdistuvan väkivallan muotona, jolla on omat erityispiirteensä.
"Muutoin maalataan mörköä, ikään kuin kunniaan liittyvä väkivalta olisi jotenkin erikoisempaa", Nurmi sanoo.
Marjo van Dijken Mannerheimin lasten suojeluliiton Uudenmaan piiristä haluaa korostaa yhteisön taholta tulevaa painetta kunniaan liittyvässä väkivallassa. Väkivaltaa käyttää usein isä tai veli, mutta myös monet muut suvun jäsenet, ja väkivallalla on yleensä suvun passiivinen tuki.
"Mies ei koe puolustavansa vain omaa kunniaansa, kuten perheväkivallassa, vaan koko sukunsa, esi-isiensä ja koko etnisen ryhmänsä kunniaa. Hän on tämän tiedostetun tai tiedostamattoman paineen uhri."
"Uhkaaja voi olla sukulaismies Suomessa tai perheen kotimaassa. Veljeä tai isää voidaan painostaa kaukaakin pitämään nuori nainen kunniallisena", van Dijken toteaa.
Kunnian suojelemisen tarpeen voi nostaa vääränlainen vaatetus tai huhu siveettömyydestä. Väkivaltaan saattaa johtaa myös pelko, että nainen menee naimisiin toiseen heimoon kuuluvan kanssa tai ei suostu naimisiin suvun valitseman miehen kanssa.
Väkivalta voi olla myös henkistä ja ilmetä painostuksena.
"Keinoina voivat olla esimerkiksi alistaminen, uhkailu, nöyryytys ja taloudellinen syrjintä", listaa Nurmi.