Mittava Paasilinna-viikonloppu huipentui Tervolassa sunnuntaina Paasilinna-monumentin paljastusjuhlaan. Teos on pystytetty muistuttamaan kivipitäjän yhdestä komeasta suvusta, mutta myös pakolaisuudesta. Paasilinnatkin tulivat Petsamosta evakkoina sodan jaloista Tervolan Varejoelle.
Itse juhlassa europarlamentaarikko Reino Paasilinna tarttui kiinni kielestä ja sen merkityksestä. Kieli on ihmisen ja kulttuurin ydin, eikä sitä pidä kohdella välinpitämättömästi ja holtittomasti. Tiedostusvälineillä ja erityisesti Suomen Yleisradiolla on erityisvastuu kielestä.
"Yleisradion tehtävä on ylläpitää ja kehittää ilmaisurikasta ja vahvaa suomen kieltä. On työlästä löytää juontajia tai selostajia, jotka täyttäisivät osuvan ja ilmeikkään kielen käytön vaatimukset. Yhtiön tulisi käynnistää suomen kielen kehittämishanke valtiovallan kanssa. Tämä olisi eräs vastine lupamaksuille."
Tappajakieli jättää jälkiä
Eurooppalaiseen kieliperheeseen kuuluu nykyään yli 70 puhuttua kieltä, mutta kaikkialle leviävästä englannista on Paasilinnan mukaan tullut eräänlainen tappajakieli, joka tunkeutuu muihin kieliin ja jättää niihin jälkensä. Englantisoitunut sekakieli uhkaa suomen kieltä ja monet tutkimukset julkaistaan jo pelkästään englanniksi.
Kirjailija-poliitikko perää elävää kieltä, eikä kaipaa kieltä suojelukohteeksi. Suojelu nimittäin jo pitää sisällään ajatuksen siitä, että kieli on museoitunut ja epäkuranttia tavaraa yleiseen käyttöön.
"Turvaamalla kansalliset kielet, voitamme mittaamattomia arvoja", hän huomauttaa ja muistuttaa, että Euroopan unionissakin sisältöjen merkitys korostuu yhä enemmän. Sisältöihin taas tarvitaan ihmistä, kieltä ja kulttuuria.
Unionin monikielisyyden tuomia kustannuksia on kauhisteltu ja kummasteltu, sillä yksin tulkkeja ja kääntäjiä on yhteisön palveluksessa noin 4 000. Laajentuminen lisää kielikuluja. Reino Paasilinna suhteellistaa kustannukset ja ottaa esimerkin panssariprikaateista, joita löytyy maasta kuin maasta. Panssariprikaatit syövät euroja aivan toiseen malliin kuin tulkit.
"Me olemme siinä työssä, joka estää prikaatien käytön. Eu pysyy pystyssä vain puhumalla eli kielen avulla. Luulen, että pysyy pystyssä näin vastakin. Jos ei, niin hukka meidät perii."
Tie on auki taivasta myöten
Paasilinna-päivien ja monumentin rakentaminen on ollut tervolalaisille muutaman vuoden mittainen yhteistyöprojekti. Idean isä ja organisaattori Kauko Kuusela on huojentunut ja tyytyväinen. Arto Paasilinna katselee monumenttia ja sanoo lopputulosta erittäin onnistuneeksi. Kiitollisuuden aihetta löytyy, sillä kotitila Kuikerokin Varejoella on talkoovoimin kunnostettu.
"Ajatus monumentista tuli ehkä liian aikaisin, sillä eihän elossa oleville ole tapana patsaita pystyttää. Mutta meidänkin suvuista on jo lähdetty ja mekin tulemme perässä. Tie on auki taivasta myöten", Arto Paasilinna sanoo.
Monumentin suunnittelijalle, kuvanveistäjä Paavo Haloselle sunnuntai on henkilökohtaisesti yhden rupeaman tilinpäätös. Saldo on vahvasti positiivinen.
"Tämä on ollut ehkä paras työvaihe minulle. Otin sen mielelläni vastaan eikä mitään ongelmia matkan varrella ollut Paasilinnojen ansiosta." Plastisen sommittelun opettajana Tervolan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksella toimiva Halonen on työstänyt monumentin yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Monumentin toiseen graniittiseen sidoskiveen liittyy seikkailu, jota Halonen muistelee nyt jo nauraen. Toinen sidoksista käytiin Reino Paasilinnan kanssa hakemassa Petsamosta sotilasalueelta. "Meidät pidätettiin ja laskin jo elinpäiviä, mutta Reinon diplomatia ei pettänyt."