Lukuvuoden päättyessä monilla Pohjois-Suomen kouluilla suvivirttä veisataan haikein mielin. Armaan ajan joutuminen tietää nimittäin kymmenille pienille opinahjoille sitä, etteivät ovet syksyllä enää avaudu.
Kuusamossa lakkautetaan kaksi kyläkoulua, joista toinen on verkkokouluna valtakunnallista mainetta niittänyt Keron ala-aste.
Sen lopettaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että koko ainerepertuaarin käsittävälle etäopetukselle pantaisiin piste: keskustan Tolpanniemen koulun yhteistyökumppaniksi tulee syksyllä toinen sivukylän ala-aste.
Keron koulunjohtaja ja verkkohankkeen projektipäällikkö Kimmo Huttu uskoo, että vähentyvistä oppilasmääristä kärsivien koulujen turvaksi luodun mallin pohjalta verkko-opetus jopa laajenee Kuusamossa jatkossa, kokemukset ovat sen verran hyviä.
Kenties sen avulla voidaan pitää lakkautusuhan alla olevia pohjoisen kouluja jopa hengissä.
Hiljattain Huttu oli mukana esittelemässä Kuusamon verkkokouluhanketta Jyväskylän yliopistossa, jossa siihen suhtauduttiin innostuneesti. Positiivinen asenne onkin hänen mielestään tärkeä opettajien koulutuksen näkökulmasta, koska Pohjois-Suomen opettajilla tulee olla valmiuksia toimia myös uudenlaisessa toimintaympäristössä.
"Tieto- ja viestintätekniset taidot tulevat tärkeälle sijalle, opettajien yhteistyö korostuu ja koulujen on verkostoiduttava jakamaan osaamis- ja muita resurssejaan, kun teknologia sen kerran mahdollistaa", hän pohtii.
Asenteet nousevat kuitenkin tärkeimmiksi. Huttu muistuttaa, että opetuksen järjestämisessä on haettava ennakkoluulottomia ratkaisuja ja niille tulee saada myös lainsäädännöllinen tuki.
Ei päättäjäisiä vaan kevätjuhla
Kymmenen oppilaan Keron koulun kohdalla verkkokouluna toimiminen ei säästänyt sitä lakkauttamiselta, sillä ensi syksyksi oppilasmäärä olisi yhä laskenut. Lisäksi luokkarakenne olisi mennyt niin hankalaksi, ettei verkko-opetuksesta olisi saanut enää mielekästä.
"Koulun elinkaaren päättyminen on ollut tiedossa, ja verkkokouluhanke itse asiassa toi sille ekstra-ajan. Oppilaiden vanhemmat ja muut kyläläiset tunnustavat tosiasiat ja lakkauttamiseen suhtaudutaan täällä varsin tyynesti", Huttu sanoo.
Lukuvuoden päättyessä Kerolla ei kuitenkaan pidetä päättäjäisiä, koska tulevaan halutaan katsoa valoisasti.
"Vanhempainillassa asiaa mietittiin, ja sovittiin yhdessä, että koululla vietetään kevätjuhla - ei koulun päättäjäisiä", Kimmo Huttu naurahtaa.
Mutta kun suvivirren aika kesäkuun toisen päivän juhlassa koittaa, mielten herkistymisiltä tuskin voidaan silloin välttyä.
"Kun historian lehti näin kääntyy, se on yleensä peruuttamatonta. Yhden aikakauden päättymistä voi myös surra, ja kyllä se meitä kaikkia tulee koskettamaan."
Keron oppilaista viidelle muutos tapahtuu melko kivuttomasti, sillä edessä olisi syksyllä ollut muutenkin siirtyminen toiseen opinahjoon, seiskaluokalle keskustan Torangin kouluun.
"Onhan se tietenkin kylälle ikävä asia, että näin käy. Ja verkkokouluopetuskin on ollut ihan hyvä juttu", kuutosluokkalainen Kai Mursu tuumii etätunnin päätyttyä.
Koulun nuoremmat oppilaat siirtyvät 25 kilometrin päähän Sänkikankaalle, ja heille muutos merkitsee muun muassa sitä, että koulumatkat venyvät. Enimmillään matkaan kuluva aika kasvaa yhteen suuntaan tunnilla.