Ulkomaisten marjastajien tulo Suomeen on viime vuosina herättänyt myös vastahankaa. Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan kansan selvä enemmistö ei kuitenkaan halua rajata tulijoita suomalaisia koskevien jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle (Kaleva 10.8.).
Kyselyn mukaan 72 prosenttia suomalaisista eli lähes kolme neljästä säilyttäisi jokamiehenoikeudet myös ulkomaalaisilla. Oikeuksien rajoittamista vain suomalaisille kannattaa runsas viidennes vastaajista, 22 prosenttia. Kuudella prosentilla ei ollut asiaan kantaa.
Selvän myönteistä suhtautumista voi pitää jopa yllätyksenä. Kaukaa tulleiden poimijoiden ei siis nähtävästi laajasti ajatellakaan vievän "meidän marjoja" tai "meidän ansioita".
Kyselyn tulos tosin kertoo senkin, että Suomen hillavyöhykkeellä eli entisten Oulun ja Lapin läänien alueilla tuki rajoittamattomille jokamiehenoikeuksille on hieman vaisumpaa kuin muualla maassa. Esimerkiksi Itä-Suomessa, jossa metsämarjojen poiminta on perinteisesti laajaa, tuki on yhtä vahvaa kuin Etelä- tai Länsi-Suomessa.
Liittyykö pohjoisen nihkeämpi suhtautuminen laajoihin jokamiehenoikeuksiin esimerkiksi tulijoista saatuihin huonoihin kokemuksiin, marjastuksen merkitykseen tärkeänä lisäansioiden tuojana tai johon muuhun tekijään, sitä vastaukset eivät kerro. Huomionarvoista on silti, että Oulun ja Lapin läänin alueillakin selvä enemmistö (61 % - 34 % ja 63 % - 29 %) sallisi täydet oikeudet myös ulkomaalaisille.
Syy siihen, että laajat oikeudet halutaan säilyttää myös tulijoilla, voi johtua esimerkiksi siitä, että ulkomaisten poimijoiden jälkeenkin ylivoimainen osa metsien annista jää poimimatta. Tai sitten kansalaiset ovat oivaltaneet kaikille vapaan liikkumisoikeuden merkityksen matkailuelinkeinon kannalta. Nimenomaan tuosta oikeudestahan esimerkiksi moni keskieurooppalainen luontoturisti tulla tänne nauttimaan.
Marjastusoikeus on ylipäätään vain osa suomalaisten jokamiehenoikeuksia, jotka maailmanlaajuisesti ovat harvinainen etuoikeus. Lähes vastaava tapa on voimassa vain Ruotsissa ja Norjassa.
Marjastuksen ohella jokamiehenoikeudet sallivat esimerkiksi vapaan liikkumisen luonnossa omin voimin, uimisen vesistöissä ja jopa tilapäisen yöpymisen luonnossa, kunhan kulkija pysyy poissa pihapiireistä.
Merkillepantavaa kyselyssä oli se, kuinka ylivoimaisin prosentein (95-4)kansalaiset torjuvat ajatuksen, että maastossa pitäisi olla mahdollista liikkua vapaasti myös moottoriajoneuvoilla. Se, että ajatusta kannatetaan jonkin verran Lapissa, on ymmärrettävää, sillä ajelu maastossa moottorivoimin on tarpeen esimerkiksi porotaloudessa.
Yleisenä oikeutena vapaan ajelun mahdollisuus olisi kuitenkin Suomen luonnon kannalta tuhoisa ajatus. Maassa on lähes 100 000 moottorikelkkaa ja 70 000-80 000 mönkijää. Valtaosa niiden käyttäjistä ymmärtää vastuunsa, mutta vähemmistönkin pidäkkeetön päristely riittäisi saamaan aikaan pahaa jälkeä.