Rovaniemellä on kuntien yhdistämisen jälkeen syntynyt hämmentävä tilanne. Poliittisia päättäjiä on kuntamuodon muutoksen vuoksi huomattavasti enemmän kuin asukasluku edellyttäisi, mutta todellisen vallan arvioidaan ja väitetään olevan virkamieseliitillä. Paikallislehden vaikuttajille tekemässä kyselyssä suurimmaksi vallankäyttäjäksihän arvioitiin kaupunginjohtaja Mauri Gardin. Toiseksi suurimpana vallankäyttäjänä pidetään SDP:n valtuutettua ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajaa Esko Riepulaa.
Lapin yliopiston vahvatahtoinen rehtori on ujuttautunut moneen päättäjäportaaseen ja viimeksi hän on herättänyt hämmennystä lakkautetun Rovaseudun kuntayhtymän projektisotkuista antamissaan lausunnoissa.
Rovaniemen hallinto- ja luottamushenkilöorganisaatio näyttää niin monimutkaiselta, että sen perusteella on vaikea sanoa, missä valta todella on. Kun poliittiset päättäjätkin ovat ymmällään omasta roolistaan, miten pihalla ovatkaan kaupunkilaiset uuden organisaation sokkeloissa. Organisaatioon on luotu sellainen palvelujen käsiteviidakko, että sen ymmärtämiseksi ja selventämiseksi tarvittaisiin sanakirja.
Palvelu näyttää olevan Rovaniemellä sellainen ihmesana, jota on tungettu lähes joka paikkaan. Sen perusteella kaupunkilaiset eivät voisi valittaa ainakaan palveluista tai niiden puutteesta. Onhan kaupungissa palvelujohtokunta, palvelukeskus, palvelujohtaja ja hänen alaisuudessaan joukko eri palvelujen johtajia.
Tällaisella järjestelmällä tulee ymmärrettäväksi sekin, että entisen kaupungin opetustoimenjohtaja antaa julkisuuteen lausuntoja terveydenhuollosta nykyisen kaupungin palvelukeskuksen palvelujohtajana.
Kun valtaa on siirtynyt valtuustolta virkamiehille ja alemmille portaille, syypäitä siihen ovat päättäjät itse. Nykyiset valtuutetut ovat hyväksyneet kaupungin hallinto-ja johtosäännön, jossa eri osapuolten vallankäyttö määritettiin. Valtuusto hyväksyy sen mukaan talouden ja toiminnan kokonaisraamin, mutta se on esimerkiksi luovuttanut kaupunginjohtajaa ja apulaiskaupunginjohtajia lukuunottamatta johtavien viranhaltijoiden valinnan kaupunginhallitukselle. Toisaalta lautakuntiin on annettu paljon itsenäistä päätösvaltaa. Erityisen paljon sitä silloin, jos valitun tehtävänä on asiantuntemuksen sijasta täyttää vain puolueen paikka.
Kun valtuusto on delegoinut valtaansa alaspäin ja virkamiehille, niin miksi sen pitäisi itse olla 75 valtuutetun mammutti?
Vaikka yhdistymissopimuksessa nykyinen koko on hyväksytty vuoteen 2012 asti, päättäjillä pitäisi olla ryhtiä tarkastella asiaa uusin silmin. 57 500 asukkaan Rovaniemi voisi palata tämän vaalikauden päättyessä 51 valtuutetun normaaliaikaan minkään kärsimättä. Kokoomus sitä jo kerran yrittikin, mutta jäi valitettavasti yksin.