Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet vajoavat vääjäämättä entistä syvemmälle aallonpohjaan Venäjän julkistamien laajojen karkotuspäätösten myötä. Venäjä vastaa karkotuksilla Yhdysvaltain päätökseen asettaa uusia Venäjän vastaisia talouspakotteita.
Venäjän vastatoimet olivat odotettavissa. Presidentti Vladimir Putin varoitti Suomessa viime viikolla, että Venäjä ei aio loputtomiin sietää ”häikäilemättömiä” toimia maataan kohtaan. Venäjän vastatoimien laajuus kuitenkin yllättää. Ei olisi yllätys, jos kierre jatkuisi.
Syyskuun loppuun mennessä toteutettavat karkotukset leikkaavat merkittävästi amerikkalaisdiplomaattien määrää Venäjällä.
Ensi tietojen mukaan 455 diplomaattia saa lähtöpassit Venäjältä. Sunnuntaina Putin kertoi, että kaikkiaan 755 henkilön on lopetettava toimintansa Venäjällä. Yhdysvaltain lähetystössä ja konsulaateissa Venäjällä työskentelee noin 1 200 ihmistä.
Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat viime vuosina olleet ennestäänkin tahmeat. Pahinta onkin, että suhteiden entisestään heikkeneminen vaikeuttaa kansainvälistä yhteistyötä vaativien ongelmien kuten Pohjois-Korean ydinasepullistelun ratkaisua.
Talouspakotteet ja karkotukset tulehduttavat maiden välisiä suhteita ja lisäävät jännitteitä. Venäjän yllättävän kovia vastatoimia voi selittää se, että uudet pakotteet, joiden sisältö on tosin vielä epäselvä, saattavat purra aiempia pahemmin Venäjän talouteen.
Yhdysvallat on Euroopan unionin läheisin ulkopoliittinen liittolainen, joten Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet heijastuvat suoraan ja epäsuorasti myös EU:n toimissa. Yhdysvaltain uudet Venäjänvastaiset talouspakotteet saattavat vaikuttaa myös Suomen lähialueen energiahankkeisiin kuten Itämeren uuteen maakaasuputkihankkeeseen.
Pakotteita laajennettiin vastatoimena Venäjän kiistattomalta näyttävälle sekaantumiselle Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Pakotelaki odottaa vielä presidentti Donald Trumpin allekirjoitusta, mutta hän on kertonut tukevansa sitä. Jos Trump ei näin tekisi, hänet leimattaisiin Yhdysvalloissa Kremlin marionetiksi.
Yhdysvaltain tiedusteluviranomaisten mukaan Kreml pyrki vaikuttamaan aktiivisesti viime vuonna käytyjen presidentinvaalien lopputulokseen. Jupakan yhteydessä myös Trumpin lähipiiriä on ollut kuultavana liian likeisiksi epäiltyjen Moskova-suhteiden takia.
Venäjä oli tähän asti ollut odottavalla kannalla Trumpin hallinnon suhteen. Presidentinvaalikampanjan aikana Trump pidättäytyi kielteisistä Venäjä-lausunnoista. Tämä antoi viitteitä siitä, että suhteet voisivat parantua. Venäjä ei ryhtynyt vastatoimiin presidentti Barack Obaman loppukauden hallinnon tekemille karkotuksille ja muutaman rakennuksen sulkemiselle.
Trumpin ulkopolitiikka on osoittautunut sisäpolitiikan tavoin poukkoilevaksi. Huono kierre alkoi kuitenkin Venäjän vallattua Krimin ja polkaistua liikkeelle sotatoimet Itä-Ukrainassa.