Yhdysvallat vakoili Oulussa ja Raahessa vuoden 1978 kesäkuussa.
USA:n Helsingin suurlähetystön sotilasasiamies Edward Brookes kuvasi yhdessä kansliavirkamies Gary Hamannin kanssa Toppilan ja Oritkarin satamat sekä Vihreäsaaren öljysataman pari tuntia kestäneellä venematkalla aamupäivällä 27.6.1978.
Nostettuaan veneensä vesiltä Brookes suuntasi avustajineen Raaheen, jossa he kuvasivat Rautaruukin satamaa vajaan tunnin ajan. Tiedot käyvät ilmi ulkoministeriön tutkijan Jussi Pekkarisen ulkoministeriön arkistosta löytämistä asiakirjoista.
Brookesin kuvausmatka täytti Suomen turvallisuusviranomaisten mielestä laittoman tiedustelun tunnusmerkit.
Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen laati tapauksesta muistion presidentti Urho Kekkoselle otsikolla luvaton tiedustelutoiminta.
Muistiossa Tiitinen linjaa, että teko olisi jonkun muun kuin diplomaatin tekemänä täyttänyt maanpetosrikoksen tunnusmerkit. Myös sotilasasiamiesten liikkumisesta vastuussa ollut pääesikunnan ulkomaanosasto katsoi Brookesin toiminnan rikkovan Suomen lakeja.
Kapein kohta kiinnosti
Eduskunnan pääsihteeri, silloinen suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen muistaa Brookesin matkan. "Se oli aivan ainutlaatuinen tapaus", Tiitinen sanoo 31 vuotta myöhemmin.
"Minusta siinä oli kysymys Yhdysvaltain armeijan tiedustelun operaatiosta, jolla he kartoittivat satamia. Suomen kapein kohta kiinnosti suurvaltoja erityisesti".
Brookesin matkaan liittyy joitakin erikoisia piirteitä, joiden taustoista ei Tiitisen mukaan saatu koskaan täyttä varmuutta.
Erikoista oli, että Yhdysvaltain suurlähetystö otti etukäteen yhteyttä Oulun satamakapteeniin ja kertoi sotilasasiamies Brookesin sekä kahden muun miehen tulevan tutustumaan Oulun satamiin ja lähivesiin.
Satamakapteeni ilmoitti asiasta heti suojelupoliisin Oulun konttoriin, koska piti puhelua epäilyttävänä. Supo toimitti tiedon pääesikunnan ulkomaanosastolle, joka otti yhteyttä Brookesiin ja varoitti tätä luvattomasta toiminnasta. Brookes lähti matkalle varoituksesta huolimatta.
Tiitinen pitää mahdollisena, että Yhdysvallat halusi antaa näkyvällä toiminnalla Suomelle jonkin ajankohtaiseen poliittiseen tilanteeseen liittyvän viestin.
Heinäkuussa 1978 Neuvostoliiton puolustusministeri Dimitri Ustinov esitti Kekkoselle ajatuksen Neuvostoliiton ja Suomen yhteisistä sotaharjoituksista.
"Kaikkia mahdollisuuksia on pohdittu", Tiitinen sanoo. "Molemmin puolin oli pientä säpinää. Ajankohtainen tilanne on varmasti antanut jenkeille aihetta tämänkaltaiseen operaatioon."
Tiitinen "ei jaksa muistaa", että tapauksesta olisi saatu kunnollista selontekoa myöhemmissä keskusteluissa CIA:n kanssa.
Tutkijat ymmällään
Turun yliopiston poliittisen historian professori Timo Soikkanen pitää tapausta outona.
"Jos kysymys olisi ollut vakoilusta, olisi tehtävään värvätty joku suomalainen."
Soikkanen on taipuvainen uskomaan, että matkalla haluttiin kokeilla Yhdysvaltojen toiminnan rajoja Suomessa.
Tapaukseen törmännyt ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarinen kallistuu epäilyissään yksinkertaisimman selityksen suuntaan. "Ehkä USA halusi kokeilla, kuinka Suomi reagoi tällaiseen toimintaan."
Valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka tarkka pitää tapausta äärimmäisen mielenkiintoisena.
"On aika erikoista ilmoittaa etukäteen, että anteeksi vain, haluaisimme tulla vakoilemaan satamaanne", hän ihmettelee.
Tarkka pitää mahdollisena, että USA olisi voinut "kerjätä verta nenästään", toivonut, että heidät torjutaan. Näin he olisivat voineet osoittaa, että suomalaiset olivat Neuvostoliiton talutusnuorassa.