Kuten muissakin entisen Neuvostoliiton valtioissa, siirtymävaihe kommunismista markkinatalouteen on Kirgisiassa merkinnyt väestön köyhtymistä, yhteiskunnallisten rakenteiden romahtamista ja rahan väistymistä, kun palkkoja ei ole maksettu. Korruptio kukoistaa ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus on valtavaa.
Maalla keskeinen strateginen sijainti
Akajevin ohjauksessa Kirgisia on kehittänyt suurinta valttiaan, geostrategista asemaansa Kiinan porteilla, lähellä Afganistania, keskellä epävakaata vyöhykettä, jota ravistelevat islamilaiset liikkeet, oopiumin kauppa ja asekauppa. Aseellisten ääri-islamilaisten ryhmien iskujen uhriksi joutunut "Keski-Aasian Sveitsi" tarjosi vuonna 2001 Manasin lentotukikohtansa amerikkalaisille lentokoneille, jotka tekivät Afganistanin ylilentoja.
Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka antoi suostumuksensa amerikkalaisten sotilaalliselle sijoittumiselle alueelle, jota Venäjä on aina pitänyt elintärkeään etupiiriinsä kuuluvana, hyödynsi tapahtunutta sijoittamalla kaksi vuotta myöhemmin venäläisen tukikohdan Kantiin. Tämä oli ensimmäinen tapaus lajissaan sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.
Tulppaanivallankumous huolettaa Venäjää
Kuten Venäjän ulkoministeri Sergei Ivanov on toistanut, amerikkalaisten tukikohta on "väliaikainen", mutta Kantin tukikohta, joka sijaitsee alle 30 kilometrin päässä Manasista, on tehty pysyväksi, sillä sinne on sijoitettu IVY:n yhteiseen turvallisuussopimukseen liittyneiden maiden (Venäjä, Kazakstan, Armenia, Valko-Venäjä, Kirgisia ja Tadzhikistan) nopean toiminnan joukot.
Tämän Venäjän ylivalta-asemaa tukevan sotilaallisen liittoutuman pitäisi toimia vastapainona Natolle, josta se on ottanut esimerkkiä lisäämällä peruskirjaansa artiklan 5, jossa puhutaan "automaattisesta voimankäyttöön turvautumisesta, mikäli jokin sopimuksen allekirjoittajamaista joutuu hyökkäyksen kohteeksi".
Kirgisian "tulppaanivallankumous" herättää huolta Moskovassa. Venäläiset analyytikot ennustavat rajuja etnisten ryhmien välisiä yhteenottoja, samalla tavoin kuin Ferghanan laaksossa vuonna 1990, tai ääri-islamilaisuuden vaaran kasvua.
"Kysymys on viimeisestä, ratkaisevasta koetuksesta, jolla mitataan Venäjän kykyä toimia suurvallan roolissaan entisen Neuvostoliiton alueella", kirjoittaa analyytikko Fjodor Lukjanov.
Kiinan vaikutusvalta alueella kasvanut
Kirgisian tapauksessa on kuitenkin otettava huomioon myös kolmas tekijä, Kiina, jonka vaikutusvalta alueella on kasvanut tuntuvasti sen jälkeen, kun vuonna 2001 perustettiin "Shanghain ryhmä" (Venäjä, Kiina, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Uzbekistan) alueellisen yhteistyön välineeksi taistelussa terrorismia vastaan.
Pyrkiessään estämään Kirgisiaan paenneiden Xinjiangin uiguuriseparatisten pyrkimykset Kiina on antanut sotilaallista apua Kirgisialle, Uzbekistanille ja Kazakstanille.
Mikä on Pekingin reaktio Kirgisiassa käynnissä oleviin mullistuksiin? Venäjää myöhemmin alueelle tullut Kiina näkee tässä pienessä ja köyhässä maalaismaassa ennen kaikkea oven kauppatavaralleen muihin Keski-Aasian tasavaltoihin.