Suur­tul­vat aina mah­dol­li­sia

Suomessakin on syytä varautua suurtulviin, vaikka vielä suurilta vahingoilta on vältytty. Tätä mieltä on suurtulvatyöryhmä, joka jätti ehdotuksensa varautumiskeinoista maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle (kesk.) keskiviikkona.

Suomessakin on syytä varautua suurtulviin, vaikka vielä suurilta vahingoilta on vältytty. Tätä mieltä on suurtulvatyöryhmä, joka jätti ehdotuksensa varautumiskeinoista maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojalle (kesk.) keskiviikkona.

Nykyinen asutus on suojattava mahdollisuuksien mukaan tulvilta, jotka toistuvat keskimäärin kerran sadassa vuodessa, työryhmä suosittaa. Tärkeät kohteet, kuten sairaalat, on suojattava tätäkin harvemmin, esimerkiksi kerran 250 vuodessa toistuvilta erittäin pahoilta tulvilta.

Tulva-alueille ei työryhmän mukaan saa myöskään sijoittaa uutta asutusta, muita rakennuksia tai toimintoja. Jos kunnat kuitenkin haluavat kaavoittaa tai myöntää rakennuslupia alueelle, jolla on tulvan vaara, kunnan pitää esimerkiksi kaava- ja lupamääräyksin huolehtia rakennusten suojaamisesta. Tämä saattaa nostaa rakentamiskustannuksia.

Työryhmä arvioi, että tulvauhkan nykyistä parempi huomioiminen saattaa paikallisesti muuttaa maankäyttöä huomattavastikin.

Työryhmä esittää myös, että vesistörakenteiden kunnossapitoa ja pelastustoimintaa on tehtävä nykyistä enemmän. Suuriin tulviin varautuminen parantaa toimintamahdollisuuksia myös tavanomaisia tulvia torjuttaessa.



Kuuden miljoonana
euron vaateet


Suurtulvilta suojautuminen maksaisi ilman investointikustannuksia noin kuusi miljoonaa euroa. Pelkästään ympäristöhallinnossa tulvasuojelu veisi noin sadan henkilötyövuoden verran viranomaistyötä seuraavien 15 vuoden aikana.

Suurtulvia voi syntyä myös Suomen sää- ja vesistöolosuhteissa esimerkiksi silloin, jos runsas lumipeite sulaa nopeasti myöhään keväällä kohtalaisen vesisateen avustuksella. Ennustetun ilmaston lämpenemisen on arvioitu kasvattavan riskiä.

Melko tasaiset maat sekä suot ja järvet hidastavat ja tasaavat kuitenkin tulvia Suomessa, mikä antaa aikaa varotoimiin.

Tulvantorjunnan toimintasuunnitelmat tulisi laatia Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoen ja Pyhäjoen vesistöille ja Kalajoen suunnitelmat kaipaavat päivittämistä. Kainuussa säännöstelyjen vesistöjen yhteistyömallia tulisi tarkistaa ja Lammasjärvelle pitäisi tehdä tulvasuunnitelma. Lapin ympäristökeskuksen alueella tulvantorjunnan toimintasuunnitelma tulisi laatia Tornion-Muonionjoen, Ivalojoen ja Simojoen vesistöihin.

Ilmoita asiavirheestä