Harare
Arviolta puolet häädön saaneista Zimbabwen valkoisista suurtilallisista on noudattanut presidentti Robert Mugaben käskyä ja siirtynyt läheisiin kaupunkeihin, maanviljelijöiden edustajat kertoivat perjantaina.
Sadat viljelijät näyttivät lähteneen mailtaan määräaikaan mennessä.
Jotkut viljelijöistä kertoivat suunnittelevansa paluuta mailleen viikonlopun jälkeen, jos tilanne on rauhoittunut. Uudet omistajat ovat ottaneet niistä kuitenkin monet jo haltuunsa. Epävarmuutta aiheuttaa myös paikallisen tuomioistuimen päätös, ettei kiinnitettyjä tiloja voida pakkolunastaa neuvottelematta pankin kanssa.
Zimbabwen hallinto tai presidentti Mugabe eivät ole kommentoineet tuomioistuimen ratkaisua.
Viljelijäliikkeiden CFU:n ja JAG:n mukaan suurin osa tilallisista pysyy toistaiseksi maillaan, koska näillä ei ole mitään muuta paikkaa minne mennä. Viranomaiset ovat saaneet tiettävästi määräyksen pidättää Mugabea vastaan niskuroivat.
"Olemme kuulleet, että poliisi valmistautuu kuulustelemaan ja ottamaan kiinni joitakin ihmisiä, mutta viljelijät eivät yritä asettua vastahankaan hallinnon kanssa", vakuutti CFU:n johtaja Colin Cloete.
Cloete kehotti liiton jäseniä tekemään yhteistyötä poliisin kanssa, jos virkavalta saapuu heidän mailleen. Poliisin mukaan laki vaatii häätöjen käynnistämistä perjantaina.
Vasta perustetun Oikeutta maanviljelylle (JAG) -ryhmän tiedottaja Jenni Williams lupasi, että vaikeuksiin mahdollisesti joutuvia maanviljelijöitä tuetaan kaikin mahdollisin tavoin.
Sankarijuhla
sunnuntaina
Presidentti Mugabe antoi viime toukokuussa 2 900 valkoiselle viljelijälle kolme kuukautta aikaa luovuttaa maansa ja uhkasi lainrikkojia sakoilla ja vankeudella. Maassa on noin 4 500 valkoista suurtilallista.
Zimbabwen hallinto aloitti kaksi vuotta sitten maauudistuksen, jolla pyritään jakamaan valkoisten suurtilat maattomille mustille. Tilanteen pelätään kärjistyvän väkivaltaisuuksiksi sunnuntaina zimbabwelaisten viettäessä niin sanottua sankareiden päivää.
Sankareiden päivänä muistellaan voittoja vuoden 1970 itsenäisyyssodassa.
Maa julistautui tuolloin tasavallaksi, erosi Brittiläisestä kansanyhteisöstä, ja verinen sissitoiminta alkoi valkoista vähemmistöhallitusta vastaan.
Viime vuonna itsenäisyysjuhlallisuuksia varjostivat hallitusta tukevien militanttien ryöstöretket valkoisten tiloille Chinhoyin kaupungin ympäristössä.
Zimbabwea uhkaa nälänhätä osin maauudistuksesta johtuvan maatalouskriisin takia. YK:n perjantaina julkaistussa raportissa arvioidaan, että maahan on tuotu vilja riittää vain pariksi kuukaudeksi.
Viljaa tarvittaisiin
nopeasti lisää
YK:n mukaan Zimbabwen suunnittelema ostaa 500 000 tonnia maissia Etelä-Afrikasta ja kansainvälinen ruoka-apu pitäisivät tilanteen kurissa seitsemän kuukautta.
Etenkin lapset kärsivät ruoan puutteesta.
YK:n ruokaohjelman WFP:n tekemän selvityksen mukaan tämä näkyy muassa siten, että lasten jääminen pois koulusta yleistyi Chipingen alueella tänä vuonna yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin.