Lappi ei edelleenkään löydy kovin korkealta listalta, jossa maakuntien kasvua mitataan bruttokansantuotteen mukaan. Perjantaina julkaistu Suomen 2000-luvun aluetalouskatsaus on täynnä kuvioita, joiden miinuksille löytyy syy suurteollisuuden hinnanvaihteluista ja seisokeista.
"Lapissa matkailu ja kaivosala ovat hyvässä kasvussa ja työllisyys vähenee tasaista vauhtia. Liikevaihdolla mitattuna pääsemme koko maan arvojen yläpuolelle, mutta bruttokansantuotteeseen perustuvia arvioita heiluttavat suurteollisuuden tulokset", Lapin liiton maakuntajohtaja Esko Lotvonen sanoo.
Sekä Rovaniemi että Pohjois-Lappi löytyvät työllisyyttään parhaiten kasvattaneiden alueiden kymmenen parhaan listalta. Itä-Lappi taas sijaitsee heikoiten työllisyyttään parantaneiden listalta, mutta vuonna 2005 työpaikkojen määrä on taas alkanut kasvaa.
Koko Suomen mittakaavassa alueiden ja työllisyyden kasvuerot ovat supistuneet 2000-luvun kuluessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kasvattaneet asemaansa tasaisesti koko maassa, samoin on käynyt kaupan ja liikenteen. Viime vuosikymmenellä hurjasti kasvaneiden tieto- ja viestintäalojen kasvun taittuminen tavanomaisiin lukemiin on pudottanut myös niiden sijaintiseutujen asemaa, esimerkiksi Itä-Lapissa Salcompin tehtaan lopettaminen näkyy selvänä miinuksena alueen kehityksessä.
Myös metsäteollisuusvaltaiset seudut ovat menettäneet asemiaan. Lapissa suurimmat tappiot lakoista ja muista tuotantoseisokeista ovat koituneet sellutehdaspaikkakunnille kuten Kemi-Tornion alueelle ja Itä-Lappiin.
Metsäsektorin huono tulos yhdistettynä Itä-Lapin tietoklusterin ja Kemi-Tornion seudun metalliteollisuuden vaihteluihin pudotti seutukunnat Suomen kymmenen hitaimmin kasvavan seutukunnan joukkoon. "Kemi-Tornion suhteen kyse on jossain määrin tilastoharhasta, sillä huono tulos johtuu metallin raaka-aineen kalleudesta ja tehtaan investoinneista. Käytännössähän tuotanto on laajentunut kaksinkertaiseksi, joten työpaikat ovat jopa kasvaneet", Lotvonen selventää.