Pohjois-Amerikkaa ja 10 miljoonia ihmisiä elokuussa vaivanneen suuren sähkökatkoksen viralliseksi syyksi on kerrottu vanhentunut verkko. Tietoturvayhtiö F-Securen asiantuntija Erkki Mustonen ja muut asiantuntijat ovat kuitenkin sitä miltä, ettei katkosta olisi todennäköisesti tapahtunut ilman virusta.
"MSBlast-viruksen epidemia oli pahimmillaan juuri 14. elokuuta. Sähköyhtiön suljettuun verkkoon virus saattoi päästä esimerkiksi huoltomiehen sylimikron kautta. Tartunnan jälkeen virus mahdollisesti vääristi tai viivästytti tietojärjestelmään sähköverkon toimintaa tarkkailleilta antureilta tullutta informaatiota. Tämän vuoksi ylikuormitettua sähköverkkoa saatettiin ohjata virheellisillä käskyillä", ketjuttaa Mustonen loogisesti.
Mustosen teoria on kuin tieteis- tai rikosromaanista, mutta ikävä totuus on, että tämä vuosi tulee olemaan jälleen tietoturvahistorian pahin. Suomessa tietoturvan kokonaiskustannusten arvioidaan nousevan vuositasolla jo satoihin miljooniin euroihin.
F-Securen mukaan meneillään on älykkäiden supermatojen vuosi, sillä nykyisissä tietoturvauhissa yhdistyy yleensä monia leviämiskeinoja ja tuho-ominaisuuksia. Kyseessä ei siis ole enää harmittomien pikkupoikien tai nörttien puuhastelu.
"Ammattimaisuudesta kertoo jo se, että virukset on tehty hyvin ja ne toimivat virheettömästi verkossa. Esimerkiksi Sobig-virus levisi ennennäkemättömän nopeasti aiheuttaen verkkoon 300 miljoonan viestin liikenteen kahden viikon aikana. Virusten ja hyökkäysten takana on nyt organisoitua toimintaa, jolla on muun muassa omat testausjärjestelmät", tietää Mustonen.
Yhdistelmäpöpöt saattavat muun muassa levitä sähköpostin, nettisivun, vertaisverkon, keskustelukanavan tai tietoturva-aukon kautta avaten tunkeutujalle pääsyn tiedostoon, johon virus on tallentanut käyttäjän pankkiyhteyden tunnukset ja salasanat. Virus voi myös muuttaa saastuneen mikron roskapostia välittäväksi palvelimeksi.
"Nyt on ollut havaittavissa kohdistettuja hyökkäyksiä, joilla halutaan pilata jonkin toimialan tai yksittäisen yrityksen maina. Joukkopostituksiin pystyvillä haittaohjelmilla viruskirjoittajat haluavat puolestaan tehdä rahaa yhteistyössä roskapostittajien kanssa", paljastaa Mustonen.
Tietoturva on muuttunut myös monitasoiseksi, jolloin ratkaisuksi ei riitä verkossa tapahtuva virustorjunta tai palomuuriiin pohjautuva käyttäjätunnistus.
"Tällä hetkellä on tärkeää, että keinovalikoimaa laajennetaan niin, että tietoturva viedään palomuurien ja virustorjuntaohjelmien lisäksi työasematasolle. Näin pystytään kontrolloimaan ja jopa estämään kaikki ulkopuolinen liikenne, kuten ylimääräisten ohjelmien asentaminen", sanoo Mustonen.
Ennätysvilkkaasta virusvuodesta huolimatta tietoturva-asiantuntija uskoo, että nyt ollaan vihdoin menossa parempaan suuntaan.
"Aiemmin tietoturva oli ohjelmistosuunnittelussa ylimääräinen riesa. Nyt Microsoft on esimerkiksi ottamassa käyttöön ominaisuuksia, joissa turvallisuuspiirteet on valmiiksi mietitty ja automatisoitu."
Tietoturva on kissa ja hiiri -leikkiä rikollisten ja suojautujien välillä. F-Securen tietoturva-asiantuntija Erkki Mustonen on kuitenkin sitä mieltä, ettei suomalaisyhtiö ole epäonnistunut omassa tehtävässään.
"Emme ole varsinaisesti epäonnistuneet, kun emme ole olleet tavattoman myöhässä korjausten kanssa emmekä ole informoineet väärin tai turhaan tietoturva-asioista", arvioi Mustonen.