Kolumni

Suurten pe­laa­jien tem­mel­lys­kent­tä

Kyllä ennen vanhaan mahtoi olla tylsää, kun Suomen kiekkomestaruus ratkaistiin tavallisessa SM-sarjassa, johon ei kuulunut mitään loppupelejä.

Kyllä ennen vanhaan mahtoi olla tylsää, kun Suomen kiekkomestaruus ratkaistiin tavallisessa SM-sarjassa, johon ei kuulunut mitään loppupelejä. Mestaruus saattoi ratketa jo viikkoja ennen viimeistä kierrosta.

Kansallinen huippukiekkoilu eriytyi Suomen jääkiekkoliiton alaisuudesta 1975, jolloin perustettiin sittemmin suureksi ja mahtavaksi paisunut SM-liiga. Silloin tulivat myös play off-pelit - kauden ehdoton huipentuma.

Runkosarjaa ja siinä tapahtuvia suorituksia yhtään väheksymättä täytyy todeta, että vasta pudotuspeleissä vastaan tulee todellinen tason mittari. Runkosarjassa hyvin menestyvät joukkueet ovat usein hyviä myös pudotuspeleissä. Nytkin välierävaiheeseen ovat selvinneet runkosarjan ykkönen, kakkonen, kolmonen ja viitonen.

SM-liigassa Suomen mestaruuteen ei ole koskaan noussut joukkue, joka on sijoittunut runkosarjassa neljänneksi tai huonommin. Kolmannelta sijalta ovat kultaa päässeet huuhtomaan Ilves, Jokerit - ja Kärpät 22 vuotta sitten.

Mutta myös yllätykset kuuluvat play off-kiekkoon. Kahdeksas on nujertanut ykkösen. Kukapa ei muistaisi sitä, kun Kärpät nousi kaksi vuotta sitten suuriin otsikoihin sysäämällä Jokerit puolivälierissä kesälomalle oteluvoitoin 3-2. Päivämäärä oli 29.3. 2001.

Play off-kiekossa mitataan vastustajan voimia toki joukkueena, mutta myös yksilötasolla. On suuri määrä pelaajia, jotka pelaavat tasaisen hyvin - tai huonosti - koko kauden alusta loppuun. Sitten on niitä, jotka nakuttelevat runkosarjassa hurjia tehoja, mutta hyytyvät näkymättömiksi ja hajuttomiksi, kun kauden tärkeimmät pelit ovat käsillä. He eivät kestä painetta tai taklauksia. Tai sitten kuntopohja pettää.

Kunnioitetuimpia pelaajia ovat ne, jotka nousevat suunnannäyttäjiksi ja ratkaisijoiksi, ja edustavat johtajuutta. Ilman näitä supermiehiä yksikään joukkue ei voi voittaa Suomen mestaruutta.

Kärpissä huomio kiinnittyy tämän kevään play off-sarjan perusteella hyökkäyspäässä kvintettiin Jari Viuhkola - Petr Ton - Brett Lievers - Andrei Potaitchuk - Mika Pyörälä. Puolustuksessa korokkeelle voi nostaa nimet Drew Bannister - Lasse Kukkonen - Mikko Lehtonen. Tolppien välissä Niklas Bäckström on osoittanut olevansa suurien otteluiden mies.

Tässäpä lyhyt luettelo ja syy, miksi Kärpät on välierissä taistelemassa finaalipaikasta. Ilman suuria pelaajia se ei olisi mahdollista.

Mitä pidemmälle pelit menevät, sitä useampi pelaaja saa mahdollisuuden nousta tähtikaartiin. Kuka onkaan seuraava?

Jääkiekon ystävät ovat viime päivinä kilpaa ihmetelleet, miksi Jokerit pelaa niin tylsää ja puolustusvoittoista jääkiekkoa, vaikka Suomen oloihin ylivertainen materiaali antaisi mahdollisuuden HPK-maiseen hyökkäysvoittoiseen ilotteluun. Miksi yleisölle ei anneta oikeaa sirkushuvia, josta kannattaa maksaa?

Raimo Summanen on mies Jokerien pelitavan takana. Sama mies, joka ottaa vastaan Suomen A-maajoukkueen päävalmentajuuden kevään MM-kisojen jälkeen.

Hannu Aravirta on vuodesta 1997 meikannut leijonien perusilmeen iloiseksi. Permanentin perusainekset ovat menestys ja mitalit. Joviaali valmentaja on tehnyt takuuvarmaa työtä, perustellut tekemisensä ja antanut asiallisia kommentteja. Kaukalossa on nähty ärjyvä, mutta hymyilevä leijona. Sopii toivoa, että Summasen ihannoima puolustusvoittoinen pelitapa jää vain jokerivuosien ilmiöksi niin, ettei tylsä asemasota pääse pesiytymään A-maajoukkueeseen.

Summasen tekemä sopimus on kolmevuotinen. Suomen A-maajoukkue siirtyy toukokuussa aikakauteen, josta tulee mielenkiintoinen.

Todella mielenkiintoinen.

Jouko Vuorjoki