Suurten Na­to-kan­nat yh­te­ne­väi­siä

KAJAANI Keskustan tuoreessa Nato-kannassa huomionarvoisinta pääministeri Paavo Lipposen (sd.


KAJAANI
Keskustan tuoreessa Nato-kannassa huomionarvoisinta pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mukaan on se, että keskustelussa otettiin uusi asento.

”Näissä Nato-linjauksissa ei puolueiden välillä ole mielestäni mitään eroa”, Lipponen arvioi maanantaina Kajaanissa pohjoisen ulottuvuuden foorumin yhteydessä keskustan entisen puheenjohtaja Esko Ahon Nato-puhetta.

Lipposen mukaan keskusta on aiemmin tyytynyt toistamaan kielteistä suhtautumista Natoon, kun sillä nyt on valmiutta tarkastella turvallisuuspoliittista ympäristöä.

Keskustan puoluekokous hyväksyi viime viikonvaihteessa linjauksen, jonka mukaan Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä pitäisi järjestää kansanäänestys, mikäli vuoden 2004 turvallisuuspoliittinen selonteko päätyisi suosittamaan sotilaallista liittoutumista.

SDP:n puoluekokous hyväksyi äskettäin linjauksen, jonka mukaan puolue kannattaa aktiivista ja avointa kansalaiskeskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista valinnoista.

Kokoomuksen puoluekokouksen mukaan Nato-jäsenyydellä ei ole kiirettä, mutta sitä on harkittava avoimesti. Nykyisen linjauksen uudelleenarvioinnin paikka on kokoomusväen mukaan vuonna 2004.



Aho keskusteli etukäteen


Lipponen paljastaa, että hän keskusteli näistä asioista keskustan entisen puheenjohtajan kanssa jokin aika sitten. ”Meillä on hyvin yhteneväinen käsitys siitä, missä mennään”, Lipponen kertoo.

Viimeaikaisten puoluekokousten Nato-kantoja on Lipposen mukaan joka tapauksessa ylitulkittu.

”Niiden yhteinen piirre on, että ne ovat hyvin lähellä toisiaan. Tämä on suuri vahvuus”, hän toteaa.

Lipponen torjuu ajatuksen, että kukaan olisi yrittänyt kieltää turvallisuuspoliittista keskustelua. Päinvastoin, hän odottaa sen jatkuvan vilkkaana.

”Vaaleissa ei ole syytä ottaa asiaan kantaa, vaan se vaatii vielä vaalien jälkeen selvityksiä”, hän kuitenkin jarruttaa.

Lipponen muistuttaa, että jokaisella eduskunnalla ja hallituksella on vastuu seurata, mitä ympärillä tapahtuu ja tarvittaessa tehdä niistä johtopäätöksiä. Lipponen ei ota kantaa kansanäänestykseen. Hänen mukaansa päätöksentekotapa on ratkaistava vasta siinä yhteydessä, kun se on ajankohtainen.

”Nämä asiat ovat meidän omissa käsissä, sitähän liittoutumattomuuspolitiikka tarkoittaa”, hän painottaa.



Kosiskelu ja riiaus eivät kiinnosta


Yhteistyöstä keskustan uuden puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen kanssa Lipponen on vaitonainen. Puolueiden puheenjohtajien suhteissa ei hänen mukaan ole mitään henkilökysymyksiä.

”Puolueiden johdossa on ajateltava maan etua ja puolueiden etua”, hän toteaa.

Keskustan puoluekokousedustajien haikailusta punamullan ja hallitusvallan perään Lipponen toteaa, että vaalit ja ohjelmat ratkaisevat.

”Tässä on sellaista meininkiä, että mediat tykkäisivät, että tässä olisi jotain riiausta menossa ja kuka tykkää kenestä. Tällainen ei minua kiinnosta. Asialinjalla”, Lipponen napauttaa.

Keskustan tuoreista työllisyyslinjauksista Lipponen toteaa, että työllisyyden hoidossa punainen lanka alkaa vähitellen löytyä. ”Keskustan tuleva politiikka on vielä kirjoittamaton lehti”, hän toteaa.

Jäätteenmäen ehdotukseen palkkaerojen ottamisesta mukaan työllisyystyöryhmään Lipponen torjuu. Palkkakysymykset ovat hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen asia, jossa hallitus ei voi olla mukana.

Lipposen mukaan jo nykyisessä ratkaisussa on merkittäviä parannuksia naispalkka-aloille.

Ilmoita asiavirheestä