Laivojen Toivo ja Raivo/Raitis vanavedessä Toppilansalmen möljällä lipuu tänä kesänä Odysseuksen pursi.
Kreikkalaisen taruston Odysseus on ensimmäisiä länsimaisia seikkailusankareita. Meri-Oulu-festivaali valitsi Nukketeatteri Akseli Klonkin Odysseuksen tämän kesän lastenteatteri-esityksekseen.
"Onko tämä kotisaaremme Ithaka?" kyselee lyhyeen, ihokkaan kaltaiseen paitaan puettu Tuomas Kumpulainen telakkarannan koleassa tuulessa. Odysseusta ja hänen miehistöään vastassa ovat seireenit, yksisilmäinen kyklooppi ja Kirke-velhotar, joka on kuin ilmetty Aira Samulin.
Koko perheen näytelmän Odysseus - sankareista suurin ensiesitys on 19. heinäkuuta. Näytelmä esitetään kaikkiaan yhdeksän kertaa. Sen kesto on 50 minuuttia. Esitykset ovat osa Meri-Oulun koko perheen tapahtumaa Hiiohoi - haaluvei!
Näyttäviä hirviöitä
Nukketeatteri Akseli Klonk teki Odysseuksen ensimmäisen kerran Oulussa kesällä 1999, käsikirjoittaja ja ohjaaja Janne Kuustie jo 1996 Pieksämäellä.
"Homeroksen-Kuustien käsikirjoitukseen on tehty hienosäätöä, sovitukseen muutoksia. Koska ulkoilmateatterista puuttuvat valot, samanlaisia ratkaisuja kuin Nukun suuressa salissa ei voi tehdä", vertaa Kuustie. Käsikirjoitus pohjaa runoilija Pentti Saarikosken suomennokseen.
Kesän 2003 Odysseus on tiivistelmä kesän 1999 versiosta. Vanhaa jäämistöä ovat puukasvoiset merimiesnuket ja viekoittelevat seireenit. Odysseuksen laiva, kyklooppi ja Kirke on luotu uudestaan näyttäviksi, monimetrisiksi ilmestyksiksi. Toppilansalmen puolitetullakin näyttämöllä tarvitaan näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Katsojia mahtuu mukaan peräti 1 500 kerralla.
Varsinkin Kirke oli haasteellinen hahmo Klonkin palkkalistoilla olevalle nukentekijälle Virpi Tanskaselle.
"Piti saada aikaiseksi isoa, helposti liikuteltavaa ja nopeasti puettavaa. Lähdin hakemaan noidalle hieman vamppityyppiä", paljastaa Tanskanen. Tahattomasti tai tarkoituksella Kirkestä tuli ikinuoren suomalaisen tanssin papittaren näköinen.
Toinen lavastaja ja nukentekijä on pieksämäkeläinen Timo Nyyssönen. Kreikkalaishenkisen, linjakkaan puvustuksen suunnitteli oululainen Tarja Pekkala.
Synteettistä teatteria
"Klonkin tapa tehdä on koreografinen", luonnehtii Janne Kuustie. Esityksessä nähdään yhdentoista näyttelijän ja kolmen muusikon lisäksi kaksi tanssijaa.
Nuorin näyttelijä on Kakaravaara-musikaalissa debytoinut ja Stellan sirkuskoulusta rekrytoitu 11-vuotias Jenni Nikkilä. Hän esittää isäänsä Odysseusta ikävöivää Telemakhosta, "tulevaa sankaria".
"Odysseus on nukketeatterijutuksi niin suuri, että vain kaupunginteattereilla on yleensä mahdollisuus tällaiseen", huomauttaa Kuustie.
Akseli Klonkin perustaja ja taiteellinen johtaja ei allekirjoita Odysseuksesta käytettyä sekateatterin määritelmää. Hän nimittää tyyliä synteettiseksi teatteriksi. Termiä on käyttänyt myös tshekkiläinen Drak-teatteri.
Odysseus on koko perheen teatteria. Alkuperäistekstin raakuuksia on karsittu. Kyklooppi toki menettää ainoan silmänsä ja manalassakin vieraillaan, mutta päivänvalossa nähtävä esitys tuskin arastuttaa samalla tavalla kuin mustan tilan teatteri.
Mukana on myös huumoria ja alinäyttelemistä. "Monty Python -elokuvista tulkintaan siirtyneet elementit ovat vastapaino niin sanotulle Spede-huumorille."