Maanantaina kello 17 kokoontuvalta Oulun kaupunginvaltuustolta odotetaan päätöksiä kallioparkista ja Oulun Energian toimintamuodosta. Molempien asioiden osalta poliittiset voimasuhteet ovat kiikun kaakun ja lopputulos saattaa syntyä poissaolojen ja varamiehisyyksien perusteella.
Sunnuntai-iltana valtuustoryhmien puheenjohtajille tehdyn soittokierroksen perusteella näyttäisi, että kaupunginvaltuusto antaa luvan jatkaa kalliotilojen suunnittelua ja asemakaavan valmistelua.
Kallioparkin selkein kannattaja on keskusta. SDP ja kokoomus menevät hajalle, samoin käynee vihreissä ja vasemmistoliitossa kuten sitoutumattomissa ja kristillisdemokraateissa. Kuitenkin kallioparkin taakse löytyy yli 30 valtuutettua.
Kaupunginhallituksen esityksen mukaan hanke pitäisi toteuttaa vaiheittain niin, että ensiksi rakennetaan 700 autopaikkaa, joihin ajoyhteys tulee Hallituskadun ja Uudenkadun risteyksestä. Parkkiin tulisi kaksi pysäköintiluolaa, joista toinen tulisi Otto Karhin puiston alle ja toinen Pakkahuoneenkadun alle. Otto Karhin puiston alle tuleva luola varusteltaisiin samassa yhteydessä ydinkeskustan yleiseksi väestönsuojaksi.
Lopullinen investointipäätös kallioparkin osalta tehtäisiin vasta sitten, kun kaikki rakennus- ja käyttöaikaiset riskit on kartoitettu.
Viime kuukausien keskustelussa kalliotilojen osalta on puhuttu paljon, mikä vaikutus kallioparkilla on pohjavesiin ja talojen perustusten pitävyyteen. Valtuustoryhmistä saattaa jo maanantaina tulla sen suuntaisia esityksiä, että selvitykset tehtäisiin etuajassa ennen kaavoituspäätöksen tekoa eikä jatkovalmistelun yhteydessä kuten kaupunginhallitus esittää.
Kaupunginhallituksen esitys, ettei Oulun Energia yhtiöitetä vaan toimintaa jatketaan nykymallin mukaisena kunnallisena liikelaitoksena, on hienoisessa johdossa. Yhtiöittämistä vastaan ovat SDP, vasemmistoliitto, vihreät, osa kokoomuksesta, sitoutumattomista ja kristillisisdemokraateista. Yhtiöittämistä puoltaa selkeimmin keskusta.
Kaupunginhallituksen äänin 7-6 tekemän liikelaitosmallin säilyttämisesitykseen kuuluu osana lausuma, että kaupunginhallituksen tehtäväksi annettaisiin seurata energiamarkkinoita ja säilyttää valmiudet yhtiöittämiseen edellyttäen, että Oulun Energian taloudelliset toimintaedellytykset ovat uhattuna.
Liikelaitosmallin taakse löytyi sunnuntaina yli 30 valtuutettua. Löytyykö niitä tänään maanantaina?
Autoton
kaupunki
Kallioparkin perusajatus vapauttaa Oulun ydinkeskustaa ihmisten vapaaseen ja turvalliseen liikkumiseen on jäänyt syrjään, kun kaupungissa on kiistelty ajoramppien paikasta ja louhinnan vaikutuksista keskikaupungin rakennuksiin. Samalla vertailuun on tuotu vaihtoehtona rakentaa pysäköinti katujen ja puistojen alle.
Vaihtoehtoja kallioparkille on tutkittu, vaikka toisin on annettu ymmärtää. Kaupunginvaltuutettujen tehtävä onkin maanantaina valita kalliopysäköinnin tai vaihtoehtojen välillä. Sekin on vaihtoehto, ettei tehdä mitään vaan jatketaan entiseen malliin.
Laskennallisesti kallioparkin vaihtoehtona Oulun ydinkeskustaan tarvitaan 1 400 uutta autopaikkaa hajautettuna eri puolille.
Alustavasti on selvitelty pysäköintipaikan rakentamista Otto Karhin puiston alle. Jos pysäköinti tehtäisiin yhteen tasoon, autopaikkoja saataisiin 300-400 ja kahteen tasoon 600 kappaletta. Myös Hallituskadun alle on mietitty 200-300 autopaikan rakentamista.
Mannerheiminpuiston ja Kirkkokadun alle mahtuisi 200-300 autoa. Autotoriin sijoittuvan hotelli- ja elokuvakeskuksen allekin on piilotettavissa kolmanteen kellarikerrokseen 100-200 autoa keskuksen suunnitelman 170 autopaikan lisäksi.
Hajautusmallin heikkoutena pidetään pysäköintiä hakevan liikenteen lisääntymistä. Matkaa keskustan ydinalueelle tulee pakostakin, kun kallioparkista noustaan hissillä ytimeen. Ratkaisu ei palvele keskustan liikkeiden huoltoliikennettä kuten kallioparkki saattaisi parhaimmillaan tehdä.
Kallioparkissa autopaikan keskihinta on yli 26 000 euroa eli kohtalaisen menopelin hinta. Katujen ja puistojen alle rakennetutkin paikat maksavat saman. Keskihinta olisi yli 20 000 euroa.
Kansivaihtoehdot on suunnittelussa hylätty kokonaiskustannuksiltaan kalliimpina sekä kaupungille ja kiinteistöillekuten myös toiminnallisten ja ympäristönäkökulmien perusteella.