Suurten la­pin­pöl­lö­jen joukko Kem­pe­lees­sä on saanut ku­vaa­jat in­nos­tu­maan – kiistaa lin­tu­jen saa­lis­tus­rau­has­ta

Kempeleen peltoaukeilla on nähty viisi komeaa lapinpöllöä talven aikana. Isot, näyttävät linnut houkuttelevat luontokuvaajia.

Video: le_francofinn

Kempeleen peltoaukeilla on nähty viisi komeaa lapinpöllöä talven aikana. Isot, näyttävät linnut houkuttelevat luontokuvaajia.  

Lintuharrastajien kesken on tullut kissanhännänvetoa, pitäisikö pöllöille antaa saalistusrauha.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisessä yhdistyksessä on keskusteltu, ovatko toiset kuvaajista liian innokkaita ja menevät liian lähelle pöllöjä.

Yhdistyksen varapuheenjohtaja Risto Tornberg kommentoi, ettei lapinpöllö yleensä piittaa ihmisestä. Mutta  jos kovin likelle mennään, lähtee lapinpöllökin karkuun. Pelkona on ollut se, etteivät pöllöt ehdi saalistaa, jos ne joutuvat piilottelemaan ihmisiltä.

Kalevalle lapinpöllövideon lähettänyt oululainen luontokuvaaja Sylvain Eckhardt kertoo, että yhtenä sunnuntaina Kempeleen aukiolla päivysti parikymmentä kuvaajaa pöllöjen perässä.

– Se oli liikaa. Muutama kuvaaja ei ole haitta pöllöille, sanoo Eckhardt.

Kempeleestä löytyy evästä pöllöille

Risto Tornberg pitää hienona asiana sitä, että lähes huuhkajan kokoiselta vaikuttavia lapinpöllöjä voi nähdä Oulun seudulla.

– Se on luontoyrittäjillekin tärkeä asia. Opastetetuilla retkillä ei häiritä pöllöjä, luonto-oppaat toimivat vastuullisesti.

Kempele houkuttelee nyt lapinpöllöjä, sillä sieltä ilmeisesti löytyy ruokaa. 

Vuosi sitten pöllöt näyttäytyivät ihmisille kesyn oloisina Oulun seudulla, sillä ne olivat nälkiytyneitä. Viime vuoden myyräkadon jälkeen jyrsijöiden määrä on lähtenyt nousuun. 

Lumitilanne on nyt niin hyvä, että myyrät pystyvät lisääntymät hangen alla.

Tornbergin mukaan myyräkanta alkaa vahvistua Oulujoen eteläpuolella jopa vuotta aikaisemmin kuin pohjoispuolella. Syksyllä pellolle jäänyt vilja lisää myyrien ohessa myös koti- ja vaivaishiirien määriä, sillä ruokaa riittää jyrsijöille.

– Lapinpöllöllä on uskomaton kuulo ja myös näkö. Ne pystyvät paikantamaan lumen alla kulkevan myyrän. Ne lehahtavat hangelle ja pian myyrä on pöllön kynsissä.

Pehmeä lumi ei haittaa niiden saalistamista. Keväisin ilmaantuva kova kantohanki on sen sijaan ongelmallisempi.

Tornberg kertoo, että myös myyrien perässä olevat hiiripöllöt ovat olleet liikkeellä eteläistä Suomea myöten.

– Näihin aikoihin helmipöllötkin alkavat puputtaa. Myös siitä tietää, minkälainen on myyrätilanne.

Tornbergin mukaan myyräkannan lisääntyminen vilkastuttaa laajasti luontoa. Kun pedot keskittyvät myyriin, esimerkiksi maassa pesivät linnut saavat olla enemmän rauhassa ja niiden määrä kasvaa.

Äänetön saalistaja 

Vahvimmaksi lapinpöllöseuduksi on osoittautunut Perämeren pohjukan rannikkoseutu Haapavedeltä Oulun kautta Tornioon saakka.

Pohjoisena lajina lapinpöllö liikkuu myös valoisaan aikaan. Se pystyy saalistamaan yksinomaan kuulonsa avulla. 

Äänetön saalistaja metsästää lähes yksinomaan myyriä ja päästäisiä. Sen poikasluku ja vaellukset ovat on riippuvaisia myyrien runsaudesta. 

Suomessa arvioidaan pesivän noin 600 lapinpöllöparia, mutta vuosien väliset kannanvaihtelut voivat olla suuria.

Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo