Valtiolta ei ole herunut rahaa uusien suursikaloiden rakentamisen pariin vuoteen. Investoinnit ovat hakukiellossa. Ennen kieltoa jätetyt hakemukset odottavat käsittelyä. Vuosia vireillä olleet suunnitelmat suursikaloista saattavat mennä uusiksi, jos maataloustuet muuttuvat suunnitelulla tavalla.
Investointeja alettiin rajoittaa pari vuotta sitten sianlihan tuotannon noustua liian suureksi. Ylituotannon johdosta lihan hinta romahti vuosi sitten, mutta on nyt hienoisessa nousussa.
"Ylituotantoa on edelleen", kertoo rahoitusylitarkastaja Mikko Kangas Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta.
Maksuperuste vaikuttaa kannattavuuteen
Toteutetaanko vireillä olevia suursikalahankkeita, riippuu Mikko Kankaan mukaan, millainen maatalouden tuleva tukiratkaisu on. Hän otaksuu, ettei suursikaloiden rakentamista saada kannattavaksi, jos tilalla on peltoa vähän ja maatalouden tukien maksuperuste muuttuu eläimistä pinta-alaan.
Yksi hyllyssä päätöstä odottavista hakemuksista on Nivalan entisen kaatopaikan kulmille suunniteltu lähes 3 000 eläimen lihasikala, joka on pohjoispohjalaisittain suurhanke. Ympäristölupa on kunnossa, mutta rakentamisen aloitus antaa vielä odottaa. Rahoitushakemus on luvattu käsitellä TE-keskuksessa tämän vuoden loppuun mennessä.
"Laskelmat on tehty nykyisten tukien mukaan eli sen varaan, että siasta maksetaan pääkohtaista tukea. Kannattavuuden kannalta on oleellista, maksetaanko tukea pääluvun vai pinta-alan mukaan", korostaa Kimmo Niemimäki, joka on yksi viidestä Nivalan sikalayhtiön osakkaasta.
"Jos sikala aiotaan rakentaa ensi vuonna, rahoitusratkaisujen pitäisi olla selvillä vuodenvaihteen tienoilla. Voi olla aika utopistista. Saattaa mennä seuraavakin vuosi. Katsotaan, nouseeko se ollenkaan alulle", Niemimäki pohdiskelee.
Lihamarkkinat alueellisia
Suomessa tuotetaan sianlihaa enemmän kuin syödään. Omavaraisuusaste on yli 110 prosenttia. Lihaa viedään muun muassa Venäjälle, Japaniin, Viroon, Saksaan ja Ruotsiin. Sianlihaa tuodaan Tanskasta. Takavuosina tuotiin hyvinkin paljon, ja tuonti sotki pahasti Suomen lihamarkkinoita.
Viimeisen vuoden aikana sianlihan tuonti on ollut vähäisempää, mikä johtuu siitä, että sianlihan hinta Suomessa on painunut alle Euroopan keskihintojen. Viime kuukausina hinta on noussut. Tällä hetkellä se on samalla tasolla Ruotsin ja Tanskan hintojen kanssa. Saksassa tuottajille maksetaan enemmän.
"Lihamarkkinat Euroopan sisällä ovat aika alueellisia, pois lukien Tanska, joka vie lihaa kamalasti joka suuntaan", toteaa kotieläinasiamies Jukka Markkanen Maataloustuottajien keskusjärjestöstä MTK:sta.
Markkanen muistuttaa, että Suomessa tuetaan kansallisesti sianlihantuotantoa. Sen tarkoitus on pitää maa omavaraisena. "Sitä ei ole tarkoitettu viennin edistämiseksi. Jos vientiä tulee paljon, kansallinen tuki otetaan pois, ja sitten me olemme liemessä."
Markkanen pitää sikalainvestointikieltoa ikävänä alan kehityksen kannalta, sillä "rakennekehitystä pitäisi olla". Ellei tapahdu rakennekehitystä, mikä tarkoittaa suurempien tuotantoyksiköiden rakentamista, ajaudutaan kohta entistä suurempiin vaikeuksiin kannattavuuden kanssa.
"Tukikuvioiden kehitys on kiinni kokonaisuudesta", Markkanen huomauttaa. Vuosi sitten tapetilla olleen Etelä-Suomen 141-tukiratkaisun mukaan sianlihan tuki tippuu. Pohjoisessa on pysyvämpi tuki, mutta sitä on laskettu yhtenäisen sikapolitiikan nimissä.
"Siihen ollaan menossa, että entistä vähemmän maksetaan tukea eläimestä. Maatalouspolitiikka muuttuu markkinaehtoisemmaksi."