Runsaat puolitoista vuotta Siikajoen Karinkannassa toiminut 800 emakon porsitussikala jakaa mielipiteitä edelleen kahteen leiriin. Kyläläisten mielestä haittoja ilmenee ainoastaan lietteen levityksen aikaan, kun taas mökkiläisten mielestä haittoja ilmenee enemmän kuin ennakkoon annettiin ymmärtää.
Neljä porsaspulaan kyllästynyttä tuottajaa Pyhäjoelta, Ruukista ja Siikajoelta perusti 1990-luvun lopulla yhtiön tuottamaan noin 16 000 porsasta lihasikaloihinsa.
Rakennus- ja ympäristöluvista tehdyt valitukset hylättiin Oulun ja Vaasan hallinto-oikeuksissa. Niitynmaan Porsas Oy:n noin kaksi miljoonaa euroa maksanut tuotantolaitos aloitti toimintansa joulukuussa 2001.
Yhtiön osakas Ari Pirkola Pyhäjoelta ei ole saanut valituksia henkilökohtaisesti eikä ole kuullut muiden osakkaidenkaan niitä saaneen. Luonnollisesti liete haisee voimakkaasti levityksen aikana, vaikka levityksestä vastaava urakoitsija käyttääkin laitetta, jolla liete ikäänkuin paineella ammutaan maahan. Kun liete ei jää pinnalle, vähenevät hajutkin.
"Levitysaika sattuu muun muassa lakkiaisten kanssa samaan aikaan. Jos me tiedämme, että naapurilla on esimerkiksi lakkiaiset tulossa, emme levitä lietettä ainakaan sillä viikolla."
Kyläläiset eivät pidä haittoja suurina
Suursikala näkyy lähimpänä olevan Heikkilän talon pihamaalle peltojen takaa. Einari Heikkilän mielestä sikala ei haise yhtään eikä levityskään ole haittoja paljon tuonut. Saa mennä melkein sikalan pihalle ennen kuin alkaa haisemaan.
"En minä hajuhaittoja ainaskaan ole tuntenut. Jos olen mennyt niin vanhaksi, että en enää haista mitään. Silloin kun lietettä levitellään, niin haisee", vahvistaa Einarin äiti Elli Heikkilä.
Koivulassa Terttu ja Antti Huhtala katsovat, että ehkä levitysaikaa kannattaisi lyhentää.
"Levitysaikana haisee pahimmin, muulloin ei juuri ole haittaa. Ei se pahasti ole meitä haitannut", sanovat Huhtalat.
Mökkiläiset pettyneitä nykyiseen tilanteeseen
Parikymmentä vuotta Karinkannassa kulkenut oululainen Erkki Koljonen ei suurtuotantolaitoksen toiminnasta pidä. Hänen mukaansa lietettä levitettiin vielä kesäkuun 19. päivänä, vaikka aika on rajattu keväällä 15.5.-15.6. ja syksyllä 15.9.-15.10. väliselle ajalle.
"Aamuyöstä myös haisee. Jos aikaisin aamulla nousee ylös, niin välillä lemahtaa. Ei tällaisella toiminnalla kylälle uusia asukkaita saada. Aiemmin tuossa vieressä toimi 400 metrin päässä Holapan sikala - siitä ei ollut meille mitään haittaa, mutta tämä on aivan mahdoton. Kun suojametsiä on pellon ympäriltä hakattu, kesällä on pölyongelmia ennen kuin pellot tulevat oraalle ja talvella tuiskuttaa enemmän lunta."
Pian 30 vuotta Karinkannassa puolet vuodesta asuvilla oululaisilla Tuula ja Erkki Kenttämaalla olivat odotukset suuremmat kuin toteutunut tilanne. Heille luvattiin, että hajuhaittoja ei tule, mutta käytännössä näin ei ole. Etenkin etelätuulella haju laskeutuu peltojen yli ikävästi.
"Meitä huolettaa myös tuo meri, sillä kaikki veto-ojat pelloilta laskevat mereen."
Siikajoen ympäristönsuojelusihteeri Vesa Ojanperälle hajuhaitoista on tullut kolme soittoa. Hänen mukaansa tilanne ei juuri tavanomaisista kesistä poikkea. Ojanperä muistuttaa, että tilanne on samanlainen tiloilla, joissa levitetään lehmän virtsaa pelloille tai nurmelle.
"Valitukset liittyvät juuri levityksen ajankohtaan, muulloin ei sellaisia viestejä ole tullut."
Ojanperä on vahvasti sitä mieltä, että monilta ongelmilta ja kiukkuisilta soitoilta vältyttäisiin, jos vain ilmoittaisi naapureille ennakkoon levityspäivistä. Silloin olisi helppo myös sopia levityspäivän vaihtamisesta, jos naapurilla sattuukin olemaan jotkut juhlat aiottuna levityspäivänä.
"Tiedottaminen on mielestäni hyvin keskeinen asia. Tänä päivänä ihmiset ottavat selvästi enemmän kantaa asioihin kuin aiemmin."