Suomalaisten luottamus poliisiviranomaisiin on tutkimusten mukaan korkea ja niin sen tuleekin Suomen kaltaisessa maassa olla. Viime aikoina on kuitenkin yhä enemmän tullut ilmi tapauksia, joissa poliisi-ja oikeusviranomaiset ovat itse joutuneet tutkinnan, syytteiden ja jopa tuomioiden kohteeksi.
Ivalon poliisien tekemisistä käytiin aikoinaan melkoinen mylläkkä. Sodankylässä oli poliisien keskinäisten ilmiantojen rypäs puolikymmentä vuotta sitten ja sen seurauksia on puitu käräjillä vielä hiljattainkin. Nimismiehen virkavelvollisuuden rikkomisesta saamasta sakosta kerrottiin samanaikaisesti kuin sodankyläläisen käräjätuomariin kohdistuneen poliisitutkinnan tulosten siirtymisestä valtakunnansyyttäjän syyteharkintaan.
Lapin lääninhallituksen ylimmän johdon tekemiset ovat valtakunnansyyttäjän syyteharkinnassa osoittautuneet osittain näyttöä vailla oleviksi, mutta kansliapäällikön osalta asia on tulossa käräjille. Kansliapäällikköä paljon vakavammista asioista syytetään Käsivarren nimismiestä, jonka toimien tutkiminen käynnistyi lääninhallituksesta tehtyjen ilmiantojen ohessa ja seurauksena.
Pitää muistaa, että ketään ei pidä leimata syylliseksi, ennen kuin oikeudessa sellaiseksi todetaan. Vaikka syytteet eivät johtaisikaan tuomioihin, jokainen viranomaista kohtaan tehty poliisitutkinta ja syyteharkinta heittää kuitenkin jonkinlaisen varjon viranomaisten toimintaan. Siksi on tärkeää, että ilmiantoja ei tehdä kevyin perustein ja asiat tutkitaan perusteellisesti ja niiden tuloksista tiedotetaan avoimesti.
Viranomaisiin kohdistuvasta tutkinta- ja syytesumasta voisi jopa päätellä, että Lapissa olisi otollinen maaperä virkamiesten rikkeille ja rikkomuksille. Monilla etelän asukkaillahan on mielikuva, että Lapissa asioita "voidaan hoidella toisella kädellä vähän niin kuin sinne päin". Valtaosa viranomaisista hoitaa kuitenkin tehtävänsä vastuullisesti ja ohjeiden mukaisesti ja ottaa siitä huolimatta paikalliset olosuhteet huomioon. Tosin pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen vuoksi "suurpiirteinen viranhoito" saattaa jatkua pitempään Lapissa kuin suuremmissa keskuksissa.
Ilmiannot kertovat huonosta työilmapiiristä, jos ne tulevat työpaikan sisältä. Niihinkin on kuitenkin suhtauduttava samanlaisella vakavuudella kuin ulkopuolelta tuleviin elleivät ne ole jatkuvaa tehtailua. Pienissä työyhteisöissähän voidaan joillekin sallia sellaista, minkä tiedetään olevan jopa laitonta, mutta kukaan ei uskalla sellaiseen puuttua. Jos siitä tulee maan tapa , se ei ole kenenkään, ei sitä tekevänkään etu. Siksipä henkilölle, joka perustellusti ja asiallisesti puuttuu kaikkia tai monia vaivaavaan epäkohtaan tai laittomuuteen, tulee antaa tarvittava tuki.
Sellaista toimintatapaa voitaisiin ennaltaehkäisevänäkin nimittää vaikkapa "Lapin laiksi."