Ilomantsi Pelkoa suurpetoja kohtaan voidaan muuttaa koulutuksella ja oikeilla tiedoilla, arvioi valtakunnallisessa suurpetoseminaarissa torstaina Ilomantsissa esiintynyt kanadalainen asiantuntija, professori Alistar Bath.
- Ihmiset pelkäävät petoja kaikkialla maailmassa. Paikalliset asukkaat tuntevat olosuhteet parhaiten ja tutkijoilla on pedoista toisenlaista tietoa. Ongelmana on yhdistää nämä tiedot, löytää yhteinen näkemys ja oppia ymmärtämään kokonaisuus, Bath sanoi.
Maantieteilijä Bath on tutkinut suurpetojen ja ihmisen vuorovaikutusta monella mantereella. Kotimaansa lisäksi hän on tutkinut petotilannetta esimerkiksi Ranskassa, Espanjassa, Sloveniassa, Puolassa ja Venäjällä. Bath toimii professorina Newfoundlandin yliopistossa Kanadassa.
- Esimerkiksi Puolassa ihmisillä on hyvin huonot tiedot ilveksistä. Niitä on pelätty enemmän kuin susia. Kroatiassa Bath näki tapahtuneen merkittävän asenneilmaston muutoksen suurpetoja ymmärtävään suuntaan. - Se tapahtui oikeaa tietoa levittämällä ja koulutuksen avulla.
Bath muistutti, että suurpedot herättävät kaikkialla suuria tunteina puolesta ja vastaan. Tunnepitoisia reaktioita voidaan synnyttää helposti haluttuun suuntaan esimerkiksi erilaisilla petokuvilla. Pentukuva herättää sympatiaa, raadeltu lammas toimii päinvastaisella tavalla.
- Pedoilla on peloteltu ihmisiä läpi vuosisatojen. Satukirjoista tuttu Punahilkan ja suden kohtaaminen on yksi esimerkki. Olisi mukava tietää mitä pedot ajattelevat meistä ihmisistä, Bath pohti.
Karhukanta tasaantumassa
Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta esitteli seminaarissa tuoreimmat tiedot Suomen suurpetokannoista. Kojola arvioi, että vuosia jatkunut karhukannan kasvu on nyt tasaantunut.
- Karhuja oli ennen metsästyskautta noin 1000 ja niistä neljäsosa Pohjois-Karjalassa. Loppuvuoden kanta on noin 840, kun osa on ammuttu ja osa on mennyt itärajan yli talvehtimaan, Kojola arvioi.
Susi- ja ahmakannat ovat RKTL:n arvion mukaan selvästi kasvussa. Susia Kojola arvioi olevan 130-150 ja laumoja kaikkiaan noin 15. Susista peräti 37 prosenttia asustaa Pohjois-Karjalassa. Ahmakanta on 120-140 kappaletta. Ilveksiä on noin 900 eikä kanta ole kasvanut.
- Kuumin petouutinen lienee se, että ahma on levittäytymässä Länsi-Suomeen. Ahmapentue on havaittu sekä Himangalla että Perhossa. Näyttää siis siltä, että epäilyksistä huolimatta ahman siirtoistutus on onnistunut, Kojola iloitsi.
Petojen pitämisestä korvauksia
Suomen ensimmäisen maakunnallisen suurpetoneuvottelukunnan perustanut Pohjois-Karjalan liiton entinen johtaja Tarja Cronberg oli seminaarissa huolissaan tulevasta päätöksenteosta. Petoja koskevia päätöksiä tehdään Cronbergin mielestä huolestuttavan paljon Brysselissä.
- Ehkä tärkein ja tulevaisuudessa todennäköisesti myös vaikein asia on kuka päättää petojen määrästä ja elinpaikasta. Paikallisen väestön huoli ja tarpeet pitää silloin huomioida, Cronberg sanoi.
Suurpetoihin liittyvä positiivinen imago pitäisi Cronbergin mielestä pystyä paremmin hyödyntämään erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella. EU:n pitäisi puolestaan maksaa paikallisille asukkaille maataloustukien tapaan korvauksia petokantojen vaalimisesta, Cronberg esitti.