Suurpetojen metsästystä uhkaa edelleen tiukennus, sillä EU:n mielestä petokantojen suojelu ei ole vieläkään riittävää Suomessa.
Maa- ja metsätalousministeriön riista- ja kalaosaston ylitarkastaja Sauli Härkönen kertoo, että EU:n komissio on viestinyt jatkuvasti, että petokantojen suojelutaso ei ole riittävä. Siksi ministeriössä epäillään, että seuraavaksi Suomi on saamassa kanteen EY:n tuomioistuimeen.
EU on ollut jäsenyyden alusta saakka kiinnostunut Suomen suurpedoista, niiden metsästämisestä ja suojelusta. EU:n komissio kyseli asiasta jäsenyyden alkuvaiheessa, mutta aloitti lopulta valvonnan antamalla virallisen huomautuksen vuonna 2002.
Lausunnossaan EU:n komissio ei ollut tyytyväinen suden suojeluun, koska sen metsästykseen myönnetään lupia. Karhun ja ilveksen suojelukaan ei ole suotuisa. Komission mielestä metsästykselle on muitakin ratkaisuja, joita Suomi ei käytä. EU:n komission mukaan suurpetopolitiikka on tämän vuoksi vastoin luontodirektiiviä.
Suomi on jättänyt oman vastauksensa lausuntoon. Jos petokantojen säilymistä koskevat perustelut eivät tyydytä EU:n komissiota, se vie seuraavaksi koko vyyhden EY:n tuomioistuimeen.
Sauli Härkönen arvioi, että mahdollinen kanne voi tulla aivan lähiaikoina. Asia edennee nopeasti sen jälkeen, kun uusi komissio on järjestäytynyt työhönsä kunnolla.
Kanteen nostaminen tuomioistuimessa ei kuitenkaan vielä tuo rajoituksia metsästykseen. Kiistan käsittely oikeudessa kestää arviolta vuoden, jonka jälkeen mahdolliset tiukennukset ovat tiedossa.
Metsästäjien keräämiin
tietoihin ei luoteta
Suomessa ja Ruotsissa karhukanta on suunnilleen saman vahvuinen, noin 1 000 yksilöä.
Maiden suurpetokantojen seuranta on kuitenkin erilainen. Ruotsissa kannan arvioinnin tekevät palkatut ihmiset. Suomessa tiedot kokoava Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos saa aineiston vapaaehtoisilta petoyhdyshenkilöiltä. EU:ssa tietoihin suhtaudutaan varauksella juuri siksi, että ne ovat metsästäjien keräämiä.
Suomi on varautumassa vastaiskuun suurpetopolitiikan kiemuroissa. Sudelle laadittavat hoitosuunnitelmat tehdään myös karhulle ja ilvekselle, joilla kantojen säilyminen pystytään osoittamaan EU:lle.
"Karhulle hoitosuunnitelman teko on tarkoitus aloittaa ensi vuonna", Sauli Härkönen tietää.
EU:n petopolitiikka
raivostuttaa metsästäjiä
Suurpetojen metsästyksen jatkuva veivaaminen EU:n ja Suomen välillä raivostuttaa metsästäjiä.
Lapin riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Urpo Kainulainen sanoo, että nykykäytäntö karhunmetsästyksessä toimii erinomaisesti.
Tämän syksyn kaadot kertovat, että karhukanta on vahva. Itäisellä poronhoitoalueella tänä vuonna myönnetyistä 20 luvasta on käyttämättä seitsemän. Läntisellä alueella seitsemästä lupakarhusta on kaksi on enää kaatamatta. Tiheimmällä alueella Pohjois-Karjalassa luvat käytettiin heti.
Kainulaisen mukaan hoitosuunnitelmat on ainoa keino osoittaa kantojen säilyminen. Hän muistuttaa, että metsästäjät tekevät valtavan työn kerätessään tietoja vapaaehtoisesti.
"EU ei ole tuonut mitään hyvää metsästykselle", Urpo Kainulainen puuskahtaa.
Kainulainen arvioi, että suurpetojahdin jatkuvan kyseenalaistamisen taustalla on Suomessa metsästystä vastustavien kirjelmöinti EU:n komissiolle.
Metsästäjiä ärsyttävä keskustelu jatkuu kuitenkin kasvottomana, sillä EU:ssa vaatimukset esittää komissio. Jos kanne nousee, oikeuteen joutuu Suomen valtio.