Sudet, karhut, ilvekset ja ahmat voivat Kainuussa hyvin. Suurpetojen runsastuminen huolestuttaa ainakin poromiehiä, joiden koparakarjasta pedot ovat ottaneet kesän aikana ison osan. Keväällä vasoja söivät karhut, kesällä sudet ja syksyn tultua etenkin ilvekset.
Poromies Ari Junttila Hyrynsalmelta kertoo, että radiolähetinpannalla varustettujen vasojen raatoja on keräilty metsistä pitkin kesää. Tutkija Harri Norberg Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta vahvistaa, että runsaasta sadasta pantavasasta on kuollut 29. Suurin osa on joutunut petojen suihin.
"Tilanne on sitä vaikeampi, mitä lähempänä itärajaa ollaan. Pedot liikkuvat vilkkaasti rajan yli. Radiolähetinseurannalla on selvinnyt, että tilanne on poronomistajille vaikea myös Kuusamossa", Norberg kertoo.
Poromiehet arvioivat, että Hallan paliskunnassa on toukokuun alun jälkeen kadonnut jopa 30 vasaa. Hyrynsalmella ja Suomussalmella jatketaan vasojen selviämisen tutkimista ensi keväänä. Silloin lähetinpannan saa runsaat 300 vasaa.
Sen sijaan susien pannoitus ei sujunut viime keväänä suunnitellusti vaikeiden keliolojen takia. Radioseurannassa on nyt vain yksi Suomen puolella oleva susi. Siksi metsästäjiä palvellutta susipuhelintakaan ei tänä syksynä avattu. Vaara jahtikoirien joutumisesta suden suuhun onkin taas ilmeinen.
Poronhoitoalueelle Kainuussa on myönnetty pyyntilupa kuudelle sudelle. Oulun ja Lapin riistanhoitopiireissä susia saa molemmissa kaataa poronhoitoalueella kaksi. Susia arvioidaan olevan maassa 205-230, joista kuutisenkymmentä prosenttia Itä-Suomessa.
Poronhoitoalueenulkopuolella sudenpyyntilupia voidaan myöntää Kainuuseen ja Pohjois-Karjalaan. Enimmäiskaatomäärä on nyt Kainuussa seitsemän ja Pohjois-Karjalassa 11.
Kainuun riistanhoitopiirin päällikkö Jukka Keränen sanoo, että näin pienellä pyyntimärällä susiluku kasvaa Kainuussa ilman itärajan takaa tulevaa täydennystäkin.
"Susien määrää ei voi arvioida kovinkaan tarkkaan ennen lumen tuloa. Sitten kun jäljistä voidaan tehdä havaintoja, löydetään usein aikaisemmin havaitsemattomia pentueitakin."
Keräsen mukaan ilveskannan vahvistuminen näkyy selvästi myös Kainuussa. Koko maan noin 1 200 ilveksestä saadaan kaataa ensi talvena 95 yksilöä. Ilvesjahti pitäisi Keräsen mukaan voida aloittaa Kainuun korkeudella jo marraskuun alussa.
Karhuja eleli Suomessa viime vuoden lopulla 810-860 ja ahmoja noin 150. Kaikkien suurpetojen määrät ovat Suomessa kasvussa.