Suur­pe­to­ja ha­lu­taan har­ven­taa jous­ta­vas­ti

Petokeskustelu on poroparlamenttien takuuvarma puheenaihe. Niin myös torstaina Rovaniemellä, jossa Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksessa tartuttiin petovahinkoihin monellakin suulla. Poromiehet haluaisivat säädellä suurpetokantoja mahdollisimman joustavalla poisto- ja metsästyslupakäytännöllä.

Petokeskustelu on poroparlamenttien takuuvarma puheenaihe. Niin myös torstaina Rovaniemellä, jossa Paliskuntain yhdistyksen edustajakokouksessa tartuttiin petovahinkoihin monellakin suulla. Poromiehet haluaisivat säädellä suurpetokantoja mahdollisimman joustavalla poisto- ja metsästyslupakäytännöllä.

"Kaikkien etu on saada yhä paisuvat maapetokannat rajoitetun kasvun piiriin", Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Knuuti huomautti. Joustavuus on tarpeen, koska petojen pyyntiaika on rajallinen.

Knuutin mielestä myös erilaisia pyyntimenetelmiä olisi poikkeuslupamenettelyn yhteydessä syytä harkita yhtenä vaihtoehtona. Knuuti kyseli niin ikään hoitosuunnitelmien päivittämisen perään, sillä petovahingot ovat kasvaneet voimakkaasti. Paliskuntain yhdistyksen varapuheenjohtaja Pentti Valle panisi ahmakannan kuriin laillisella metsästyksellä.

Lapin maaherra Hannele Pokan mielestä tuhoja aiheuttavien suurpetojen tappaminen tulisi saada joustavammaksi ja paikallisten viranomaisten päätettäväksi.

"Tosiasia on, että poroelinkeino ja suurpetojen suojelu ovat usein ristiriidassa. Molemmille on oikeutuksensa ja yhteiskunnan tehtävä on luoda sille säännöt ja rajat", Pokka korosti ja muistutti, että poromiesten on syytä pysyä kaidalla tiellä jo ammattikunnan maineen vuoksi. Viime talvena tapettiin useita suurpetoja laittomasti.

Pokan mukaan keskustelu petokorvausjärjestelmän uusimisesta kannattaa aloittaa nyt, kun maassa on tuore hallitus. "Metsästysrikoksia koskevaan lainsäädäntöön tulisi mielestäni lisätä törkeä tekomuoto. Tämä toisi tehoa valvontaan ja erärikosten tutkintaan."

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastojen perusteella Lapin suurpetokannat ovat karhua lukuunottamatta pienet.

EY:n uusi elintarvikehygienialainsäädäntö ja siihen liittyvä Suomen oma kansallinen, muun muassa alkutuotantoa ja poroteurastamoita koskeva lainsäädäntö valmistui viime vuonna. Lakirukkaukset eivät kuitenkaan ole tuoneet merkittäviä muutoksia poroteurastamoiden rakenteita ja toimintaa koskeviin vaatimuksiin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio odottaakin poroteurastamoiden uudelleenhyväksymisen sujuvan ongelmitta. Tosin osalla vanhemmista pienimuotoisista laitoksista saattaa olla edessään mittavakin remontti, jos ne aiotaan pitää hyväksyttyjen laitosten listalla.

"Kuivalihan valmistusta voidaan jatkaa perinteisellä tavalla ulkoilmassa myös lihanvalmistuslaitoksissa, lihan kuivatustilat katsotaan osaksi laitosta", Husu-Kallio kertoi.

Ilmoita asiavirheestä