Suurpetojen ja niistä tehtyjen havaintojen määrä Oulun läänissä on kasvanut. Oulun läänin jokaisesta kunnasta tulee vuosittain havaintoja karhuista ja susista ja ahmoja ja ilveksiäkin tavataan alueella.
Susien ja ilvesten kannat Oulun läänissä ovat lisääntyneet. Oulun riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Harri Hepo-ojan mukaan myös ahmoja liikuskelee alueella enemmän kuin ennen. Karhujen määrä taas on pysynyt suurin piirtein entisellään.
"Karhun kannan odotettiin 10 vuotta sitten kasvavan nopeasti, mutta todellisuudessa se on kasvanut melko hitaasti. Niitä asuu täällä, mutta on myös läpikulkumatkalla", kertoo Hepo-oja.
Kaupungissa puuttuu rauha ja suoja
Tutkija Samuli Heikkinen Riista- ja kalataloudentutkimuslaitokselta ei suostu arvioimaan Oulun ympäristön suurpetojen määrää.
"Suurpetojen kantojen arvioiminen on vaikeaa jopa koko Suomen alueella, ja yksittäisten kuntien alueella mahdotonta."
Länsi-Suomessa suurpedoilla ei ole ollut vakituisia laumareviirejä, mutta nyt alueelle muuttavat yksilöt ottavat parhaat alueet käyttöön.
"Kaupunki ei välttämättä ole paras alue, sillä sieltä eläimet eivät saa kaipaamaansa suojaa ja rauhaa. Suurpedot eivät halua ehdoin tahdoin tulla ihmisten keskelle", Heikkinen selvittää.
Kaupunkiin kulkeutuu toisinaan eläimiä sinne johtavia metsäsaarekkeita pitkin. Heikkinen ohjeistaa välttämään ylireagointia tällaisissa tilanteissa.
"Parhaiten näistä tilanteista selviää, kun ei tee mitään. Suurpetojenkaan suhteen ei ole hätää niin kauan, kun ne saavat rauhassa mennä pois", Heikkinen ohjeistaa.
"Suurpetoja pitää muistaa kunnioittaa, sillä niin kuin nimikin kertoo, ne ovat suurikokoisia petoja. Aika usein suurpeto tietää ennen ihmistä, että kohtaaminen on edessä ja osaa mennä pois tieltä", Heikkinen muistuttaa.
Suurpedot havaitsevat ihmisen äänen ja hajun perusteella. Juttelu tai vaikkapa kulkusen ripustaminen vaatteisiin kertoo metsän eläimille ihmisen olevan liikkeellä ja antaa niille tilaisuuden siirtyä pois reitiltä.
Oulu on petojen kulkureitillä
"Oulu ei ole petoaluetta", Oulun riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilö Jussi Röyttä
vakuuttaa.
Röytälle on tullut tänä vuonna vain yksi varma petohavainto. Susi liikkui Oulun ja Muhoksen rajalla keväällä. Myös karhusta ja sudesta on tullut hänelle ilmoituksia, mutta havaintoja ei ole pystytty varmentamaan. Röyttä saa vuosittain vain noin puolenkymmentä soittoa petoja nähneiltä ulkoilijoilta.
Poliisi saa harvoin ilmoituksen pedoista
Röyttä epäilee, oliko kesän alussa Hiukkavaarassa lenkkeilijöitä seurannut eläin karhu ollenkaan.
"Siellä oli kaksi meidän miestämme tutkimassa jälkiä, ja he olivat vakuuttuneita, ettei paikalla ole karhun jälkiä", Röyttä selvittää.
Oulun kihlakunnan poliisilaitokselle tulee harvoin huolestuneita soittoja suurpedoista. Komisario Yrjö Kropsun mukaan tämän vuoden aikana soittoja on tullut 3-4.
"Jos poliisilaitokselle tulee ilmoitus suurpedosta, lähetetään partio tarkistamaan alue. Meistä ei kuitenkaan vaikuta siltä, että ihmiset olisivat asian suhteen huolissaan", Yrjö Kropsu kertoo.
Petoyhdyshenkilö Röyttää ei itseään pelota liikkua metsässä petojen vuoksi.
"Ei täällä kyllä liikaa petoja ole, että sen takia pelottaisi. Mahdollinen vaaratilanne tulee, jos joutuu karhuemon ja -pennun väliin, mutta täällä ei ole havaintoja pentueista", Röyttä rauhoittelee.