Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Uusivuosi on lupausten aikaa. Mitä lupaamme lapsille, jotka tekevät tulevaisuuden?
Jos 100 000 lasta elää Suomessa köyhyysrajan alapuolella, tarvitaan muutakin kuin työllisyyden korjaamista, kansanedustaja Niilo Keränen kirjoitti Kalevan Vieras-palstalla 21.12. Tarvitaan vahvoja ja konkreettisia tekoja lasten ja lapsiperheiden hyväksi. Olen samaa mieltä. On aika tukea koteja, koulua ja vapaa-ajan toimintaa.
Meidän tulee rakentaa lapsiystävällinen Suomi, jossa nuoret aikuiset luottavat tulevaisuuteen, rohkenevat perustaa perheen, saavat lapsia ja kasvattavat heidät aktiivisiksi Suomen kansalaisiksi.
Syntyvyyden raju aleneminen nälkävuosien tasolle on merkittävä haaste kansantaloudelle. Pelkkä äimistely ei enää riitä. Katsotaan kokonaisuutta lapsiperheiden silmin ja tartutaan toimeen.
Naapurimme Viro teki sen jo ja nosti kolmannesta lapsesta saatavaa perhetukea puolitoista vuotta sitten. Vaikutus yllättää: Virossa syntyy jo enemmän lapsia naista kohden kuin Suomessa. Väkiluvun hiipuminen on saatu pysäytettyä.
Suomessa kolmen lapsen lapsilisä on 333,51 euroa kuukaudessa. Virossa kolmen lapsen perhe saa kuukausittain 510 euroa, josta 300 euroa on suurperhelisää. Otetaan Virosta mallia ja panostetaan tosissaan lapsiin ja asetetaan lapsiperheet tukitoimissa etusijalle.
Hyvän elämän perusta luodaan kotona. Nykyinen hallituksemme korjasi yksinhuoltajien lapsilisiä ja korotti pienintä äitiysrahaa. Se on hyvä ensiaskel.
Lapsilisän arvo on romahtanut 2000-luvulla peräti 18 prosenttia. Lisien jäädytykset ja todellinen arvonmenetys ovat kaventaneet jokaisen pieni- ja keskituloisen usean lapsen perheen elämää merkittävästi. Suurperhelisä kannattaa toteuttaa myös Suomessa. Toinen vaihtoehto on palauttaa verotuksen lapsivähennykset.
Pohjois-Pohjanmaalla toteutetun Lapsirikas-hankkeen kyselytutkimus antoi selvän tuloksen: Kaikenkokoiset lapsiperheet tarvitsevat kipeästi lastenhoitoapua ja käytännöllistä arjen apua. Meidän kannattaa palauttaa lapsiperheiden ilmainen kotiapu 1980-luvun lopun tasolle.
Palkataan neuvolaan, varhaiskasvatukseen ja kouluun perhetyöntekijöitä, jotka tukevat perheitä tekemällä arjen työtä perheen keskellä. Panostus ennaltaehkäisevään tukeen säästyy moninkertaisena korjaavassa lastensuojelutyössä.
Suomi on maailman onnellisin maa, koska täällä on suhteellisesti vähiten epätasa-arvoa ja köyhinkin lapsi saa käydä ilmaiseksi yhtä maailman parhaista kouluista, presidentti Barack Obama kiitteli syksyllä Suomessa käydessään. Koulutus on elintärkeä vahvuutemme, johon panostaminen on lapsista ja Suomen tulevaisuudesta huolehtimista.
Koulun tehtävä on tukea kotien työtä. Kaikki lapset eivät pärjää isoissa luokissa eikä suurissa tiloissa, kun tukitoimista ja ohjauksesta on säästetty. Tarvitaan myös erityisryhmiä ja erillisiä tiloja. On katsottava peiliin ja otettava reiluja taka-askelia liian pitkälle viedyssä inkluusio-ajattelussa. Näin opettajat jaksavat paremmin, eivätkä lapset putoa kelkasta.
Myös vapaa-aikaan kannattaa satsata. Meidän tulee huolehtia siitä, että kaikilla lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa, koska harrastukset tukevat heidän hyvinvointiaan ja kehitystään. Tähän tarvitaan myös järjestöjen panostusta. Pidetään myös niistä huolta.
Mikko Kinnunen
kansanopiston rehtori, erityisopettaja
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Reisjärvi
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.