Etelä-Koreassa tiistaina sattuneen tuhoisan metropalon kaltaisiin suuronnettomuuksiin on varauduttu Helsingissäkin. Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Helsingin aluepelastuslaitos järjestävät vuosittain kolme suuronnettomuusharjoitusta, joissa valmentaudutaan mahdollisiin metrojunissa tai -tunneleissa sattuviin hätätilanteisiin.
Tarkat suunnitelmat suuren luokan tulipalon taltuttamiseen maan alla ovat olemassa.
Asemilla jo nyt olevien valvontakameroiden, palonilmaisimien, sprinklerien sekä jauhesammuttimien lisäksi raideverkkoon saatiin viime vuoden lopulla edistyksellinen paloilmoitinkaapelijärjestelmä.
Kahdentoista kilometrin mittainen järjestelmä rekisteröi syttyvät tulipalot tai esimerkiksi poikkeuksellisen suuren kuumenemisen neljän metrin tarkkuudella. Ilmoituksen saanut HKL:n tekninen valvomo tekee hälytyksen pelastuslaitokselle, jos palosta on pienikin epäilys.
Isoilta onnettomuuksilta vältytty
Toistaiseksi Helsingin reilut 20 vuotta palvelleessa metrossa on vältytty vakavammilta onnettomuuksilta. Palokuntaa ovat työllistäneet vain ilmaisjakelulehtien tai yleisövessan roihahtamisten tapaiset pienet tapaukset.
Turvallisuus on alusta alkaen otettu huomioon metrojen suunnittelussa. Savumyrkytysten estämistä varten metrotunneleissa on savunpoistoluukkuja ja tuulettimia, ja kun matkustajat on saatu pois tunnelista, liekit ja savu pystytään rajaamaan osastoinnilla maan alle. Metrokuljettajat ja asemien vartijat saavat niin ikään koulutusta matkustajien evakuoimiseen.
Liikennelaitokselta kuitenkin myönnetään, että maan alla syttyvä tulipalo merkitsee aina hyvin vakavaa uhkaa.
"Jos joku tuo metroon vaikka palavaa nestettä, niin ei meillä ole mitään tunnistimia sellaisen estämiseen. Silloin joudumme keskittymään sammuttamiseen. Metrojunat on kuitenkin valmistettu erittäin hankalasti syttyvästä materiaalista eli tällä tavalla olemme varautuneet ennaltaehkäisevästi asiaan", HKL:n metroliikennejohtaja Tapio Hölttä myöntää.
Ohjeita noudatettava hätätilanteessa
Aluepalomestari Marko Järvinen Helsingin aluepelastuslaitokselta kertoo, että pelastusharjoituksissa lavastetaan aitoja onnettomuustilanteita, kuten ihmisten pelastamista metrokuiluista tai asema-alueilta.
Harjoituksia tehdään Järvisen mukaan aina pahimmissa paikoissa eli asemien välisissä metrotunneleissa. Helsingin metroverkon turvallisuutta lisäävä puoli on se, että valtaosa metrosta kulkee maan päällä.
Tapio Hölttä huomauttaa, että harjoitukset ovat paljastaneet tietyt puutteet henkilökunnan osaamisessa.
"Esimerkiksi metronkuljettajien koulutusta pitää lisätä", hän sanoo.
Hölttä tunnustaa, että yhteen asiaan on vedenpitävissäkin suunnitelmissa vaikea varautua: ihmisten paniikin määrään. Viranomaisten vastuu evakuointitilanteissa on siis suuri.