Vaikka Myyrmannin pelastustyöt onnistuivat sisäministeriön raportin mukaan kokonaisuudessaan hyvin, kehitettävääkin löydettiin. Yksi suurimmistä ongelmista oli suuronnettomuussuunnitelman puuttuminen.
Koska suunnitelma puuttui, lisäapua Myyrmanniin hälytettiin koordinoimattomasti eri tahoilla. Niinpä sairaankuljetusyksikköjen koostumus oli kirjava ja yksikköjen saapuminen onnettomuuspaikalle kesti.
"Jatkossa on panostettava ennakkovalmiuteen ja etupainotteisuuteen. Tämä oli uusi onnettomuustyyppi, joka herättää viranomaisia", tutkijaryhmän puheenjohtaja Olli-Pekka Ojanen linjaa.
Raportti toteaakin, että sairaaloiden hälyttämisessä oli ongelmia sekä hätäkeskuksen että Töölön sairaalan osalta, joille kummallekin kuuluu tietty vastuu hälytyksen laajentamisesta.
Raportissa ehdotetaan, että pelastusviranomaiset laativat suuronnettomuussuunnitelman, joka mahdollistaa suuren yksikkömäärän hälyttämisen pelkän hätäilmoituksen perusteella. Myyrmanniin lähti hätäilmoituksen perusteella vain niin sanotun peruslähdön yksikkömäärä.
Vantaalla on suuronnettomuussuunnitelma, mutta vain lento-onnettomuuksia varten.
Vauhtia Virveen
Viranomaisradioverkko Virve on teknisesti käyttövalmis, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla verkko ei ole vielä operatiivisessa käytössä. Myyrmannin pelastustoimet olivatkin lähinnä julkisen gsm-verkon varassa, joten tiedonkulku oli hidasta ja riittämätöntä, raportissa todetaan,
Virven käyttöönottoa pitäisi raportin mukaan vauhdittaa taloudellisesti ja teknisesti.
Myyrmannin räjähdystä luultiin pitkään kaasun aiheuttamaksi, vaikka osa ensimmäisinä paikalla olleista pelastusviranomaisista ja poliiseista epäili heti räjähdyksen syyksi pommia. Tieto ei kuitenkaan kulkeutunut paikalle myöhemmin tulleille viranomaisille.
"Virve-järjestelmä pitää saada käyttöön pikimmiten", pelastusjohtaja Ojanen kiirehtii.
Pelastustöiden johtajia ei erottanut
Hankaluuksia onnettomuuspaikalla tuotti pelastushenkilöstön ja etenkin johtotehtävissä olleiden henkilöiden ulkoinen tunnistaminen. Raportti kehottaa sosiaali- ja terveysviranomaisia varmistamaan, että jatkossa johtajat erottuvat ja ensihoitohenkilöstön osaamistaso näkyy myös varusteista.
Ongelmia oli myös vainajien tunnistamisessa. Töölön sairaalalla ei ollut käytössään menehtyneiden potilaiden henkilötietoja, minkä takia potilastietokeskus ei voinut vastata omaisten tiedusteluihin.
Lopputuloksen kannalta ongelmat eivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Pelastusjohtaja Ojanen myöntää, että tämä johtui osittain siitä, että Myyrmannin sijainti on niinkin keskeinen.
Vastaavan katastrofin varalta pitää hänen mukaansa tehdä suunnitelmat myös syrjäisemmille seuduille.
"Tällaisen tapauksen mahdollisuus pitää ottaa huomioon myös muualla (Suomessa). Pelastustoiminta pitää pystyä suunnittelemaan kaikissa olosuhteissa", tutkijaryhmän puheenjohtaja summaa.