Suur­on­net­to­muu­del­la monta muotoa

Kuolleita kuvaavia nukkejakin tarvittiin, kun Utajärvellä järjestettiin lauantaina Raide 08 -suuronnettomuusharjoitus. Lähtötilanteena oli henkilöjunan ja linja-auton tasoristeystörmäys.

Loukkaantuneita näytelleitä maalihenkilöitä oli paljon kaatuneessa linja-autossa.
Loukkaantuneita näytelleitä maalihenkilöitä oli paljon kaatuneessa linja-autossa.
Kuva: Petri Hakkarainen

Kuolleita kuvaavia nukkejakin tarvittiin, kun Utajärvellä järjestettiin lauantaina Raide 08 -suuronnettomuusharjoitus. Lähtötilanteena oli henkilöjunan ja linja-auton tasoristeystörmäys.

Harjoitus oli Oulun läänin suurin tänä vuonna. Lääninhallituksen yhteistyössä pelastuslaitosten, sairaanhoitopiirin ja VR:n sekä muiden viranomaisten kanssa järjestämässä harjoituksessa oli mukana noin 250 henkilöä.

Mukana olivat myös Rautatievirasto, Ratahallintokeskus, Pohjois-Suomen rautatieharrastajat, SPR, Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja pelastushelikopteri Sepe.

Potilaita näytelleet Oulun Ammattikorkeakoulun oppilaat toivat harjoitukseen karua toden tuntua.

Lukuisien vakavastikin loukkaantuneiksi maskeerattujen lisäksi huolehdittavana oli ahdistuneita, sekavia ja hyökkääviä näytelleitä potilaita.

Harjoitusta seurannut lääninvalmiusjohtaja Mauno Mäkäräinen otti hyvillään vastaan tuoreen uutisen, jonka mukaan Ratahallintokeskus pystyy tänä vuonna poistamaan Pohjois-Suomen radoilta suunniteltua enemmän vaarallisia tasoristeyksiä.

"Nyt harjoiteltava tilanne on kuitenkin vain yksi monista suuronnettomuuden mahdollisuuksista. Uusimpana uhkana meillä ovat ilmastonmuutoksen mukanaan tuoman rajut sääilmiöt kuten myrskyt ja tulvat."

Suuonnettomuuden vaara piilee myös esimerkiksi liikenteessä, teollisuuslaitoksissa, kunnallistekniikan käytössä, hoitolaitoksissa, majoitusliikkeissä, patorakennelmissa, tartuntataudeissa, metsäpaloissa ja terrorismissa.

Mäkäräisen mukaan Oulun läänissäkin joudutaan miettimään yhä enemmän, kuinka avun saanti turvataan myös harvaan asutuille aluille. Väestön keskittymisen myötä myös pelastustoimi keskittyy.

"Kovasti joudumme miettimään muun muassa sitä, mistä löydämme uusia sopimuspalomiehiä maaseudulle, kun nuoret muuttavat muualle. Yhä tärkeämmäksi tulee ennaltaehkäisy, valistus ja ihmisten kyky auttaa itseään."

Harjoituksen johtaja, pelastustarkastaja Esa-Pentti Lukkarinen totesi harjoituksen jälkeen, että parannettavaa löydettiin ennalta arvatusti muun muassa Virve-puhelinten käytöstä. Osalle mukana olleista viranomaisradioverkko ei ole kovin tuttu.

"Nykyajan helppojen kännyköiden aikana tarvitaan harjoitusta jopa siinä, että Virve-puhelimessa puhe kulkee vain yhteen suuntaan kerrallaan. Tangenttia pitää muistaa painaa puhuttaessa."

Parannettavaa löydettiin myös yksiköiden sisäisestä johtamisesta. Suuronnettomuudessa on tärkeää, että myös vapaaehtoiset pelastajat osaavat käskyttää joukkoaan täsmällisesti. Harjoitus antoi tähän arvokasta kokemusta.

Lukkarisen mukaan väki ja materiaali riitti harjoituksessa hyvin. Tositilanteessa apua saataisiin paikalle vielä enemmänkin.

"Tämän mittakaavan harjoituksia, joissa monet eri tahot toimivat tiiviisti yhdessä tarvitaan. Tärkeää on harjoitella yhteistyötä käytännössä myös yli maakunta- ja kuntarajojen, sillä toimintakulttuureissa ja jopa käytettävissä termeissä on eri alueiden välillä eroja", Lukkarinen totesi.

Ilmoita asiavirheestä