Näyttely J.V. Snellman - Oulun koulusta kansakunnan kaapin päälle on esillä Pohjois-Pohjanmaan museossa 11.6. saakka.
Oulun koulusta kansakunnan kaapin päälle -ajatuksella lähti Pohjois-Pohjanmaan museo kehittelemään omaa J.V. Snellmanin 200-vuotisjuhlanäyttelyään.
"Kovin omaleimainen on mahdoton olla. Juhlavuoden aikana järjestetään kaikkiaan lähes 400 erilaista Snellman-tapahtumaa", hoksauttaa museon tutkija Jarmo Koponen.
Snellman-aiheista multimediaohjelmaa koostaessaan Koponen pyrkikin tuomaan esiin suomalaisuuden esitaistelijan ja modernin yhteiskuntarakenteen kehittäjän J.V. Snellmanin (1806-1881) Oulun-kytköksiä.
Olisiko vielä mahdollista löytää ihka uutta tietoa Snellmanista ja Oulusta?
"On täysin mahdollista, että jostakin ullakoiden kätköistä voi löytyä vaikka kirjeitä, jotka Snellman itse on raapustanut. Talojen omistajat ovat aika suurpiirteisiä", uskoo Koponen.
Suomen kielikylpy
Snellman sai yksityisopetusta Kokkolan pienten lasten koulussa. Merikapteeni-isällä oli englanninkielistä kirjallisuutta. Pieni Johan Vilhelm oppi englannin jo Kokkolassa.
10-vuotiaana hän aloitti Oulun triviaalikoulun, joka oli korkein oppilaitos Pohjois-Suomessa. Oulussa Snellman asui kortteerissa tätinsä Anna Piponiuksen (os. Snellman) ja värjärimestari Elias Piponiuksen perheessä.
"Latinat ja kreikat Snellman opetteli Oulussa ollessaan", kertoo Jarmo Koponen.
"Oulussa muukin kuin tavallinen rahvas puhui suomen kieltä. Koulupojat käyttivät suomea ainakin kouluajan ulkopuolella. Snellman sai Oulusta suomen kielen kipinöitä, joiden vaikutusta hänen toimintaansa suomalaisen sivistyksen esitaistelijana on vaikea arvailla."
Oulun kouluajoistaan Snellman totesi myöhemmin: "Tämä kirjoitus voi nyttemmin olla todisteena siitä rakkaudesta, joka mieltäni vielä kiinnittää siihen maanääreen, jossa olen elänyt ainoastaan onnellisia, suruttomia ja kuitenkin koko elämälleni hedelmää tuottaneita päiviä."
Lohi oli herkkua
Snellman asui Oulussa kuutisen vuotta 1816-1822. Hänen koulunkäyntinsä päättyi, kun vuoden 1822 "surkia tulipalo hävitti melkeen koko kaupunnin", myös nykyosoitteessa Kajaaninkatu 14:ssä sijainneen triviaalikoulun.
"Johan Vilhelm taisi tuolloin tilapäisesti majailla myös lukkarisetänsä Benjamin Snellmanin aitassa Haukiputaalla, kun Oulussa ei ollut paljon taloja pystyssä", päättelee Koponen.
Snellman sai päästötodistusten Oulun triviaalikoulusta, suoritti ylioppilastutkinnon ja siirtyi opiskelijaksi Turun Akatemiaan.
"Kun Snellman jo asui Helsingissä, hän kirjeissään tilasi Oulusta lohta isänsä serkulta kauppaneuvos J.W. Snellmanilta."
Pohjois-Pohjanmaan museon näyttelyssä on esillä myös Suomessa julkaistuja Snellman-aiheisia setelirahoja, mitaleja, postimerkkejä ja postikortteja. Rahat on näyttelyyn lainannut Oulun numismaattinen kerho ry.
"J.V. Snellmanin ihailu sai 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella piirteitä, jotka saattavat tuntua nykyajan ihmisistä hieman merkillisiltä. Paremmissa piireissä oli tapana ripustaa kodin seinälle kansallisten suurmiesten kuvia ja asettaa kirjahyllyyn heitä esittäviä visiittikorttikuvia ja pienoispatsaita."
Löysipä tutkija netistä jopa kuvan pastillirasiasta, jonka kannessa komeilee tämä pitkäleukainen, juonteikaskasvoinen suurmies.