Suomen työmarkkinoiden järjestökentän uudistamisessa työnantajat ovat olleet työntekijöitä selvästi edellä. Tämä sekä työelämän muutos ovat synnyttäneet paineita myös työntekijäpuolella. Kuntien ja valtion työntekijöiden SAK:laiseksi mahtiliitoksi on jo noussut Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, jossa on 225 000 jäsentä.
Osa SAK:n teollisuusliitoista on samanlaisella asialla. Nyt näyttää vahvasti siltä, että kuudesta nykyisestä SAK:laisesta ammattiliitosta syntyy vuoden 2010 alussa uusi teollisuuden suurliitto. Näin saattoi päätellä viime viikolla, kun fuusion taustavoimat kertoivat uuden liiton synnytyksen tämänhetkisestä vaiheesta. Ainakin projektia vetävä SAK:n edunvalvontaosaton johtaja Lauri Lyly piti uuden liiton syntyä käytännössä varmana.
Mukana hankkeessa ovat Metalliliitto, Kemianliitto, Puu- ja erityisalojen liitto, Rautatieläisten liitto, Sähköalojen ammattiliitto sekä Viestintäalan ammattiliitto. Näistä syntyisi 330 000 jäsenen yhteenliittymä. Se olisi Suomen selvästi suurin ammattiliitto ja työmarkkinoiden todellinen mahtitekijä.
Merkillepantavaa on, että tämä kehitys ei näytä pelottavan työnantajia. Ensinnäkin solmittavien työehtosopimusten määrä vähenisi. Toiseksi työnantajat olettavat, että suuri liitto toimisi vastuullisimmin kuin pieni. Jälkimmäistä ajatusta tukee Suomen työmarkkinahistoria.
Vaikka uusi liitto on nyt muuttumassa todeksi, sen teko on osoittanut, että työmarkkinoilla vaikuttavat myös tunteet. Sähköalan ammatti-identiteetti on niin vahva, että yhdistyminen teollisuusväkeen herättää epäilyksiä. Jo aiemmin hankkeesta irtautui Paperiliitto, jossa oman alan identiteetistä ollaan erityisen ylpeitä.
Koko yhdistymishankkeen kiinnostavimpiin kysymyksiin kuuluu se, mikä rooli suurliiton synnyttyä jäisi SAK:lle. Ainakin se tulisi olemaan selvästi pienempi kuin nyt, sillä teollisuuden suurliitto ja julkisen puolen JHL kokoaisivat suojiinsa enemmän kuin puolet koko keskusjärjestön jäsenkunnasta. Halutessaan niiden puheenjohtajat voisivat ohjata koko SAK:n linjauksia.
Pitkään veikattiin, että SAK:n johdossa Lauria seuraa Lauri, siis Ihalaista Lyly, kun nyt 60-vuotias Ihalainen jää eläkkeelle. Teollisuuden suurliiton johtoon on kuitenkin vahvoilla juuri Lyly, vaikka hän ajatusta julkisesti kursaileekin. Se taas voisi avata tien SAK:n johtoon naiselle. Tuire Santamäki-Vuori on kieltäytynyt kunniasta, joten naisten kärkinimeksi noussee Pamin puheenjohtaja Ann Selin.