Miten erityisoppilaiden sijoittaminen tavallisiin luokkiin on vaikuttanut opettajien jaksamiseen?
Riittävän tuen, kuten avustajien ansiosta, opettajat jaksavat pääsääntöisesti hyvin. Opettajatkin ovat kuitenkin yksilöitä ja toisilla on paremmat valmiudet kohdata erilaisia tilanteita. Silloin saattaa eroja tulla.
Haluaisin vihdoinkin rehellisen vastauksen siihen kuinka paljon tilaaja-tuottaja-malli on lisännyt opetustoimen kustannuksia?
Opetustoimi on saanut johtamisrakenteen muutokseen kaupunginvaltuustolta 300?000 euroa.
Onko totta, että omien bisnesten tekemisestä kiinnijäänyt entinen päällikkö jatkaa toisissa tehtävissä entisellä palkalla?
Kyllä ja ei. Hän jatkaa eri tehtävissä, mutta eri palkalla.
Olen luokanopettaja. Minulta vähennettiin kaksi viikkotuntia 7 kk ajalta. Palkkani ja opetustuntini siis vähenivät, mutta kaikki muut koulun yhteiset työt pysyivät ennallaan. Osallistun siis säästötalkoisiin henkilökohtaisella palkan alennuksella. Miten säästötoimet kohdistuvat opetustoimen johdon palkkoihin?
Opettajan opetusvelvollisuus määritellään virkaehtosopimuksessa. Kunnioitamme niitä rajoja. Leikkauksia on jouduttu tekemään, mutta ne ovat kohdistuneet niin sanottuihin ylitunteihin. Tämä näyttäytyy siten, että jonkun opettajan palkka saattaa alentua. Johtokin osallistuu säästötoimiin. Olemme esimerkiksi konsernin linjaa noudattaen pitäneet palkattomia vapaita, jos se on ollut käytännössä mahdollista. Esimerkiksi opetustoimenjohtaja on pitänyt kahden viikon palkattoman virkavapaan.
Kenen etu ovat suurkoulut? En ole kuullut lasten vanhempien haluavan lapsiaan suuriin yksiköihin, päinvastoin.
Päättäjät ovat katsoneet, että meidän täytyy tavoitella tuottavuutta ja taloudellisuutta täytyy tavoitella. Tällöin yksikkökoon kasvattaminen on se keino, mikä on käytettävissä. Meidän tehtävänämme on hakea tasapaino tässä asiassa.
Onko veronmaksajilla tiedossa, että Oulun kaupungin erityiskouluja johdetaan tupla-rehtori-miehityksellä. Miksi?
Ei niitä johdeta tuplamiehityksellä. Oulussa oli aiemmin neljä erityiskoulua, jotka yhdistettiin kahdeksi Heinätorin kouluksi ja Kajaanintullin kouluksi. Ne ovat todella isoja yksiköitä ja toimivat fyysisesti neljässä eri paikassa. Kummallakin koululla on oma rehtorinsa, ja lisäksi apulaisjohtajia on Heinätorin koulussa kaksi ja Kajaanintullin koulussa yksi.
Minäkin haluaisin tietää, kuka maksoi viimekesäisen opetusviraston vesivahingon kustannukset. Mikä vakuutusyhtiö maksaa tahallisella törkeällä huolimattomuudella mahdollisesti alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutetun vahingon? Pakkohan se on sulkea tai ainakin hallinnollisesti yhdistää yksi koulu jotta ne kulut saadaan katettua. On valitettavaa, että tällainen huolimattomuusvahinko pääsi tapahtumaan, mutta elämässä sattuu virheitä. Onni on se, ettei tässä syntynyt sellaisia kustannuksia, jotka olisivat tulleet meidän maksettaviksemme. Opetusvirasto on kiinteistössä vuokralaisena ja vahingot maksoi kiinteistöyhtiön vakuutusyhtiö.
Tulossa olevat 30 oppilaan ryhmäkoot aivan järjettömiä! Yli 25 ekaluokkalaisen ryhmät toteutunevat tällä menolla useassa koulussa, huh huh. Uskaltaisitteko panna omat lapsenne näin suuriin ryhmiin? Miten ihmeessä lapset voivat saada tarvitsemansa ja ansaitsemansa tuen hyvälle oppimiselleen?
Minun lapseni on ryhmässä, jossa on 26 oppilasta. Luotan täydellisesti opettajaan. Meillä on erittäin laadukkaat opettajat, he kyllä pystyvät kyllä asian hoitamaan ja lapset voi sinne turvallisin mielin laittaa. Tietenkään suuret ryhmäkoot eivät sinällään ole tavoiteltava asia ja on olemassa kriittinen piste, jonka ylitse ei pidä mennä. Sitä ei ole haluttu linjata, jää koulun pedagogisen ammattilaisten vastuuseen pohtia, mikä se on.
Onko Oulun opetustoimen toiminnan laatu ison "hallinnon" takia parempi kuin muissa suurissa kaupungeissa? Mitä parempaa oululaiset lapset ja nuoret saavat isomman hallinnon ansiosta kuin muiden kaupunkien lapset ja nuoret?
Meidän näkökulmastamme on aivan mahdoton sanoa, onko meillä asiat paremmin kuin muualla, sillä mittaria ei ole olemassa. Hallintomme ei kuitenkaan ole iso. Olemme panostaneet hyvään johtamiseen, opetuksen kehittämiseen ja oppilashuollollisiin asioihin. Opettajien saamat tukipalvelut ja täydennyskoulutus ovat vaikuttaneet osaltaan siihen,että Oulun opetustoimi on todella vetovoimainen. Jos meillä on 50 opettajan virkaa auki, hakijoita on yli 3?000. Meidän väki on osaavaa, motivoitunutta ja sen luulisi näkyvän oululaisten koululaisten oppimisena ja hyvänä kasvuna.
Miksi opetustoimen johtajilla ei ole minkäänlaista tulosvastuuta? Ihmetyttää, miten voi vakavalla naamalla viedä pieniltä lapsilta lähikoulun kun kaupungin rahoja samanaikaisesti tuhlaa -- niin mihin?
On meillä tulosvastuu, vaikkakaan ei samanlainen kuin esimerkiksi yritysmaailmassa. Jokaisella johtajalla omat tavoitteensa ja vastuunsa. Esimerkiksi opetustoimenjohtaja vastaa esimerkiksi opetustoimen toiminnasta ja taloudesta ja vastuuvapaus siitä myönnetään kerran vuodessa.
Kalevan verkkolehden lukijoiden kysymyksiin vastasivat Oulun kaupungin opetustoimenjohtaja Pekka Pasanen ja opetustoimen hallintojohtaja Mika Penttilä. Kysymyksiä tuli vuorokaudessa yli 130.