Kaleva esitti kolmen suuren puolueen puheenjohtajalle samat kysymykset. Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen haastattelu julkaistiin maanantaina 5.3. ja keskustan puheenjohtajan Matti Vanhasen haastattelut julkaistaan huomenna perjantaina.
Miksi pyritte pääministeriksi?
"Pääministerinä voi toteuttaa ne tavoitteet, joita SDP:llä on tasa-arvoisen Suomen rakentamisesta."
Jos ette itse pääse pääministeriksi, mutta puolueenne menee hallitukseen, minkä salkun haluatte?
"Keskityn tekemään työtä sen puolesta, että SDP on vaaleissa suurin puolue ja saa ihmisten luottamuksen, joten en ajattele muita vaihtoehtoja.
Jos vaalitulos ratkeaa pienellä marginaalilla, voiko suurin puolue jäädä oppositioon?
"Suurimman puolueen kautta kansa kuitenkin näyttää tahtoaan. Kunnioitan kaikissa olosuhteissa suurimman puolueen periaatteetta hallituksen muodostamisessa. Se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien. Periaate on luonut hallituksen muodostamiseen ennustavuutta.
Pitääkö tulevalla vaalikaudella satsata ensisijaisesti palveluihin vai valtion velan lyhentämiseen?
"Ensisijaiset tarpeet ovat terveydenhuollon ja vanhustenhuollon sekä myös koulun ja päivähoidon puolella. Eniten ollaan jäljessä vanhustenhuollossa siitä, mikä on hyväksyttävä taso. Valtion velkaa on SDP:n vaihtoehdossa myös mahdollisuus lyhentää, näin varaudutaan tulevien vuosien ikääntymisen tarpeisiin."
Pitääkö eläkeikää nostaa, jotta työvoima riittää?
"On toivottavaa, että työyhteisöt kehittyvät ja ovat valmiita käyttämään kuusikymppisten osaamista. Silloin keskimääräinen eläkeikä voisi nousta parilla vuodella eli 62-vuoden pintaan."
Mihin perustuu varmuus, ettei eläketurvaan tarvitse kajota?
"Pidetään siitä huolta, että työllisyys vahvistuu. On oltava valmis huolehtimaan työeläkerahastojen riittävyydestä. SDP on valmis työeläkemaksujen maltilliseen, noin 0,2 prosentin vuosittaiseen nostamiseen. Se tarvitaan turvaamaan nykyiset eläkkeet."
Uskallatteko vakuuttaa, että maksussa olevien eläkkeiden tasoon ei puututa?
"SDP:n aivan keskeinen ajatus on, että eläkkeistä annetut lupaukset pidetään. Tämä koskee sekä niitä jotka ovat eläkkeellä että niitä jotka ovat menossa eläkkeelle. Tämän takia teemme vahvaa työllisyyspolitiikkaa ja siksi pidämme tärkeänä, että työeläkemaksuja maltillisesti korotetaan."
Pitäisikö vanhuksille myöntää subjektiivinen hoitopaikkaoikeus kuten lapsiperheillä on päivähoidossa?
"Kannatan vanhusten hoivatakuun toteuttamista. Kunnille annettava nykyistä sitovammat normit ikäihmisten palvelujen järjestämiseen. Se on ensi vaalikauden suuri tehtävä. Hoivatakuu vaatii oman valmistelutyönsä, mutta en usko, että voisimme suoraan toteuttaa päivähoito-oikeuteen rinnastettavaa subjektiivista oikeutta."
Miten paljon työmarkkinajärjestöillä saa olla valmisteluvastuuta työelämän ja sosiaaliturvan asioissa?
"Asiantuntemusta tarvitaan ja sitä työmarkkinajärjestöillä on. Jos järjestöt valmistelussaan löytävät tasapainoisia ehdotuksia, ne on syytä ottaa vakavasti. Kolmikanta on ollut Suomelle hyvä sijoitus. Se on tuonut palkansaajille, yrityksille ja koko maalle huomattavaa etua. Monet Suomen ulkopuolella kadehtivat meitä tästä."
Onko työmarkkinajärjestöillä liikaa valtaa ja jos on niin missä?
"Työmarkkinajärjestöjen vallan päättävät viime kädessä hallitus ja eduskunta. Valtaan liittyy myös aina vastuu. Tulopolitiikka on ollut tärkeä tekijä, joka on mahdollistanut talouden hyvän kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen. Jos järjestelmä ei toimi, valta vähenee."
Pitääkö maakuntayliopistoja yhdistää vai karsia annettavaa koulutustarjontaa?
"Pallo on tässä aika lailla yliopistoilla itsellään. Yliopistoille, jotka lähtevät miettimään uusia ideoita ja kehittämään omaa toimintaansa sekä hakevat keskinäistä yhteistyötä, voidaan antaa ekstraporkkana. Yliopistojen on mietittävä, mitä kautta ne pitävät oman tutkimuksensa ja opetuksensa huipputasolla. Alueellinen korkeakoulurakenne on meille tavaton kilpailuetu. Se on tasapainoiselle aluekehitykselle avainasia."
Oletteko valmis kasvattamaan armeijan määrärahoja?
"Kotimaiseen toimintaan esimerkiksi kertausharjoituksiin tarvitaan jonkin verran lisää rahaa."
Kärsiikö Suomen kansainvälinen maine, jos maamiinat korvataan rypälepommeilla?
"En ole kovin innostunut rypälepommien hankinnoista. Se on omassa mielessäni herättänyt enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. En pidä sitä automaattisena, vaan haluan kuulla asiasta puolustusministeriön perustelut."
Miksi EU-asioista ei keskustella vaaleissa?
"Siihen vaikuttaa se, että EU-politiikan suurista linjoita on ollut yksimielisyys sen jälkeen, kun keskusta tuli hallitukseen. Keskusta on pitkälti hyväksynyt Paavo Lipposen aikana luodun EU-politiikan suuren linjan eli olemme puolustamassa Suomen etuja siellä, missä päätöksiä tehdään."
Pitääkö EU:n maataloustukipotin pienentyä, kun unionin budjettia ryhdytään uudistamaan?
"EU:n maatalouspolitiikassa tarvitaan uudistus. Maataloudessa palaa paljon rahaa, josta iso osa menee välikäsille eikä kohdistu viljelijöiden hyväksi."
Milloin pitää asettaa toimikunta arvioimaan Suomen perutuslakia?
"Eduskuntavaalien jälkeen asia on ajankohtainen."
Pitäisikö presidentin jäädä kotiin EU:n huippukokouksista?
"Oma havaintoni on ollut, että presidentin läsnäolo on ollut Suomelle eduksi. Presidentillä on arvostusta ja asemaa. Se, että hän on ollut puhumassa Suomen näkemysten puolesta, on ollut tähän asti etu. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisessa huippukokouksessa tarvittaisiin presidenttiä."