Suu­rin­kin voi joutua op­po­si­tioon

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, miksi pyritte pääministeriksi?

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sovittelisi mieluusti pääministerin tai vaikka valtiovarainministerin manttelia tulevassa hallituksessa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sovittelisi mieluusti pääministerin tai vaikka valtiovarainministerin manttelia tulevassa hallituksessa.
Kuva: Petri Puromies

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen, miksi pyritte pääministeriksi?

"Uskon, että meidän arvomaailmalla on käyttöä oikeudenmukaisen ja positiivisen Suomen rakentamisessa. Muut eivät edusta sitä arvomaailmaa, mitä kokoomus edustaa."

Jos ette itse pääse pääministeriksi, mutta puolueenne menee hallitukseen, minkä salkun haluatte?
"Se on kakkosministerin salkku eli valtiovarainministerin."

Jos vaalitulos ratkeaa pienellä marginaalilla, voiko suurin puolue jäädä oppositioon?
"On sekin teoriassa mahdollista. Jos kaikki ovat hyvin samansuuruisia, paikkoja on yhtä paljon ja prosenteissa vähän eroja, ratkaisee hallitusohjelma ensisijassa."

Pitääkö tulevalla vaalikaudella satsata ensisijaisesti palveluihin vai valtion velan lyhentämiseen?
"Molempia tarvitaan. Valtionyhtiöiden myyntituloista osa voidaan suunnata valtionvelan lyhentämiseen, jotta meillä on liikkumatilaa sitten, kun palvelutarve on entistä suurempi ikääntymiskehityksen myötä. Erityisesti täytyy kantaa huolta siitä, että riittää hoitohenkilökuntaa terveydenhuollossa ja vanhustenhuollossa. Tätä tarkoitusta varten esitämme tasa-arvotupoa."

Pitääkö eläkeikää nostaa, jotta työvoima riittää?
"Ei eläkeikää, mutta eläkkeelle jäämisikää. Tässä on iso ero. Tällä ihmiset jäävät keskimäärin 59-vuotiaana eläkkeelle, koska he eivät jaksa pitempään. Tämä on kaikkein suurin ongelma. Työssä jaksamista pitää parantaa. Se on ihmisten oman elämän, vanhemmuuden vastuun ja suomalaisen yhteiskunnan kestävyyden kannalta olennainen kysymys."

Mihin perustuu varmuus, ettei eläketurvaan tarvitse kajota?
"Ei ole varmuutta. Jos työllisyys on hyvä, siihen ei tarvitse kajota. Tarvitsemme pitempiä työuria ja parempaa työllisyyttä, jotta pysytään maksamaan hyvät eläkkeet ja hyvinvointipalvelut."

Uskallatteko vakuuttaa, että maksussa olevien eläkkeiden tasoon ei puututa?
"Uskon, että nyt nähtävissä oleva linja pystytään pitämään, jos työllisyys saadaan hyvälle tasolle."

Pitäisikö vanhuksille myöntää subjektiivinen hoitopaikkaoikeus kuten lapsiperheillä on päivähoidossa?
"Jokainen vanhus täytyy hoitaa. Julistukset subjektiivisista oikeuksista eivät tarkoita mitään niin pitkään kun meillä ei ole käsiä, jotka hoitavat. Käsiä ei saa, jollei palkkoja koroteta. En tiedä onko vanhustenkaan kohdalla laitoshoito kaikkein paras vaihtoehto. Lähtisin kehittämään kotihoidon palveluja. Niiden kriteerit pitää yhdistää. Myös omaishoitajista pitää kantaa parempaa huolta."

Miten paljon työmarkkinajärjestöillä saa olla valmisteluvastuuta työelämän ja sosiaaliturvan asioissa?
"On hyvä suomalainen käytäntö, että työmarkkinajärjestöt osallistuvat valmisteluun. Hallitus ei saa olla äänetön yhtiömies ja ottaa järjestöjen kantoja annettuina päätöksinä. Järjestöt eivät aina tee kaikkien suomalaisten kannalta hyviä päätöksiä. Tästä esimerkkinä on hoitoalan palkkojen jälkeenjääneisyys."

Onko työmarkkinajärjestöillä liikaa valtaa ja jos on niin missä?
"Valtaa on juuri kuin paljon hallitus haluaa antaa. Työllisyyspaketissa hallitus pyysi järjestöjä määrittelemään sisällön, mutta otti paketin omiin nimiinsä. En ymmärrä, miten demokraattista valtaa voi tällaisessa normaalissa poliittisessa kysymyksessä ulkoistaa hallituksen ja eduskunnan ulkopuolelle. Kolmikantayhteistyö on hyvä, mutta se ei voi olla kaks´kanta."

"Toinen esimerkki on yt-laki. SAK ja EK sopivat sen sisällöstä. Laki oli muuten hyvä, mutta sen ulottaminen pienimpiin yrityksiin tehtiin näiden yritysten kustannuksella ilman että heidän sanansa painoi. Hallitus ei huolehtinut siitä, että kaikki osapuolet, joita laki koskee, olisivat olleet lakiin tyytyväisiä."

Pitääkö maakuntayliopistoja yhdistää vai karsia annettavaa koulutustarjontaa?
"Hallinnollisesti voidaan yhdistää, mutta tutkimuksen taso ei saa laskea. Hajanaista tiedekuntaverkosta tulee koota yhteen niin, että jokaisella yliopistolla on oma selkeä profiilinsa ja pyrkimys maailman huippuun tutkimuksessa. Yhtään maakunnallista yliopistoa ei tarvitse lakkauttaa, mutta kaikkien ei tarvitse olla täyden palvelun taloja."

Oletteko valmis kasvattamaan armeijan määrärahoja?
"Kyllä, koska se on edellytys uskottavalle itsenäiselle puolustukselle. Seuraavaan vaalikauden aikana rahaa tarvitaan lisää 100-200 miljoonaa euroa."

Kärsiikö Suomen kansainvälinen maine, jos maamiinat korvataan rypälepommeilla?
"Se riippuu minkälaisista pommeista on kysymys, ovatko ne itsestään tuhoutuvia vai maahan jääviä. Minusta maamiinojen poistopäätös oli tarpeeton."

Miksi EU-asioista ei keskustella vaaleissa?
"Luulen, että ihmiset eivät ole kovin kiinnostuneita."

Pitääkö EU:n maataloustukipotin pienentyä, kun unionin budjettia ryhdytään uudistamaan?
"Varmasti on syytä tarkistaa erityisesti Ranskan hulvattomia maataloustukia, vaikka se tulee olemaan vaikeaa. Periaatteena pitää olla se, että kaikissa EU-maissa voidaan harjoittaa maataloutta. Suomen ei pidä antaa periksi esimerkiksi 141-tuissa."

Milloin pitää asettaa toimikunta arvioimaan Suomen perutuslakia?
"Uuden hallituksen aikana pitäisi tehdä arvio perustuslain toimivuudesta, joten se on seuraavan vaalikauden työ."

Pitäisikö presidentin jäädä kotiin EU:n huippukokouksista?
"EU-politiikka on järkevää keskittää hallitukselle ja eduskunnalle. Se on demokratian maksimoimista sekä vastuun ja vallan selkeyttämistä."

Kaleva teki kolmen suuren puolueen puheenjohtajalle samat kysymykset. SDP:n puheenjohtajan Eero Heinäluoman ja keskustan puheenjohtajan Matti Vanhasen haastattelut julkaistaan lähipäivinä.

Ilmoita asiavirheestä