Aktiivisissa suomalaisissa on melko paljon hyvin historiaa tajuavia. Näin voi päätellä, kun Ylen Suuret suomalaiset -äänestyksessä merkitykseltään mittavin, Mikael Agricola (1510-1557), selvisi finalistien joukkoon. Tuskin häntä silti kaikkien aikojen suurimmaksi äänestetään, vaikka se paikka hänelle kuuluu. Tällä hetkellä hän on finalistien keskivaiheilla, kaukana kärkisijoista. Äänestys päättyy 5. joulukuuta.
Agricola perusti suomen kirjakielen. Näin jo 1500-luvulla saatiin luja pohja suomenkielisen sivistyksen rakentumiselle. Ilman hänen työtään yhtenäinen suomalaisuus olisi viivästynyt kohtalokkaasti tai ehkä jäänyt toteutumatta.
On perusteita sanoa, että mokomalle äänestykselle ei kannata paljon painoa panna. Siihen osallistuu vähemmistö suomalaisista. Erilaiset kuppikunnat masinoivat ihmisiä kannattamaan suosikkiaan. On mahdotonta valvoa aukottomasti, että jotkut eivät äänestä useita kertoja.
Suomessa Ylen brittiyhtiö BBC:ltä ostaman formaatin pohjalta järjestettävä äänestys ei ole nostattanut niin suuria tunteita kuin monissa muissa maissa. Ellei nyt oteta lukuun entisen mäkihyppääjän Matti Nykäsen kannattajakunnan raivoa suosikin jäätyä niukasti finaalista. Heidän kiivailunsa mukaan Ylessä peukaloitiin tuloksia, jotta loppukilvassa on ohjelman tekijöitä miellyttävä joukko.
Kärkikymmeniköstä tuli joka tapauksessa näyttävä. Jokaisella on suuri kansallinen, osin kansainvälinenkin merkitys. Agricolan ohella finalisteihin kuuluu neljä presidenttiä eli Tarja Halonen, Urho Kekkonen, C.G.E. Mannerheim ja Risto Ryti. Mannerheim oli myös viime sotien ajan ylipäällikkö. Talvi- ja jatkosodan sankarihahmoihin kuuluu lisäksi kenraali Adolf Ehrnrooth. Edelleen eläviä edustaa listan ainoa nainen Tarja Halonen. Mukana on lisäksi lääketieteen, kansalliskirjallisuuden ja musiikin ehdottomasti nerokkaat edustajat.
Kaikille muille yhdeksälle yksi finalisti raivasi tietä vuosisatoja aiemmin. On kovin epävarmaa, olisiko kukaan heistä saanut mahdollisuutta osoittaa taitojaan, jos Agricola olisi ollut mukavuudenhaluisempi, vähätöisempi tai omaa etuaan ajamaan keskittyvä. Tuskin olisi nykyisenlaista Suomea.
Vieraalta kalskahtavalle sukunimelle on yksinkertainen selitys. Perniöläisen sukunimettömän talonpoika Olavin lahjakas poika otti itselleen ajan tavan mukaan sukunimen Viipurin latinalaisessa koulussa. Agricola (maanviljelijä) juontui isän ammatista. Pitäjän kirkkoherran arvellaan taivuttaneen vanhemmat lähettämään Mikaelin koulutielle.
Kahdeksan vuotta opiskeltuaan hän pääsi jo 18-vuotiaana Suomen kirkon piispan lähipiiriin. Maisterin tutkinto Wittenbergissä Saksassa todisti monipuolista osaamista. Latinan taidot hän oppi Viipurissa, mutta sitä ennen nuorukaisen kielivalikoimassa oli suomen ohella ruotsi. Jo ennen saksalaisyliopistoon lähtöään hän tutustui myös kreikankieleen. Sen osaaminen vahvistui Wittenbergissä. Näin hänellä oli taito kääntää Uusi testamentti suoraan alkukielestä, kun sen aika tuli.
Turun koulun rehtoriksi ja sittemmin Turun piispaksi tultuaan hän teki kaiken aikaa myös kirjallisia töitä - suomeksi. "ABC kiria", ensimmäinen suomalainen aapinen ja samalla katekismus, ilmestyi vuonna 1543. Sen esipuheessa oli ensi kertaa suomea painetussa muodossa, myös runomitassa.
Agricolan laajamittaisessa käännöstyössä oikeinkirjoituksessa on vaihtelua. Monin osin teksti vaikuttaa nykyihmisistä kömpelöltä. Hänen julkaisemansa noin 2 400 suomenkielistä painosivua avautuvat kuitenkin yhä melko helposti niihin paneutuvalle. Mikä tärkeintä, vuoteen 1870 mennessä sivistyskieleksi suurelta osin Agricolan työn pohjalta kehittynyt suomi oli valmiina kansallisen herätyksen käyttöön.