Luonnonsuojelulaissa suojeltavat metsäiset luontotyypit eli jalopuumetsiköt, pähkinäpensaslehdot ja tervaleppäkorvet on saatu suurelta osin kartoitettua. Vajaa puolet tutkituista 2 028 kohteesta täyttää luonnonsuojeluasetuksen kriteerit. ´
Ympäristöministeriön rahoittama kartoitus on tehty alueellisissa ympäristökeskuksissa ja sitä on koordinoinut Suomen ympäristökeskus.
Kaikki kolme luonnonsuojelulaissa lueteltua metsäistä luontotyyppiä on varsin eteläisiä. Pohjoisin lain tarkoittama pähkinäpensaslehto on löytynyt Nokialta. Vaasa-Ilomantsi-korkeudella sijaitsevat pohjoisimmat kartoituksen yhteydessä löytyneet jalopuumetsiköt, ja lain tarkoittamia tervaleppäkorpia löytyy vielä tätä jonkin verran pohjoisemmasta.
Luonnonsuojelulaissa lueteltujen harvinaisten ja luonnonsuojelun kannalta keskeisten luontotyyppien kartoitukset alkoivat koko maassa uuden luonnonsuojelulain tultua voimaan vuonna 1997. Painopiste on ollut metsäisissä luontotyypeissä, jotka uhkaavat hävitä metsien suuren käyttöpaineen vuoksi.
Kaikista laissa luetelluista luontotyypeistä on löytynyt sekä lukumääräisesti että pinta-alan suhteen eniten jalopuumetsiköitä: 521 kohdetta ja noin 660 hehtaaria. Pähkinäpensaslehtoja on löytynyt 274, mutta niiden kokonaispinta-ala jää selvästi merenrantaniittyjen pinta-alaa pienemmäksi.
Merenrantaniittyjä on löytynyt melko vaatimaton määrä, 109 kohdetta. Merenrantaniityt ovat varsinkin Pohjanlahden rannalla melko suuria, pinta-alaltaan keskimäärin hieman alle viisi hehtaaria.
Luonnonsuojeluasetuksen kriteerit täyttäneitä tervaleppäkorpia on löytynyt laajasta etsimisestä huolimatta vain vähän, 89 kohdetta. Tervaleppäkorvet ovat varsin pienialaisia, keskimäärin alle hehtaarin kokoisia.