Suomen 16 suurimman kaupungin talous kiristyy selvästi tänä vuonna.
Ainoastaan Pori pystyy talousarvionsa mukaan kattamaan vuosikatteellaan poistot, eli sen tulos yltää plussalle. Oulu pystyy kattamaan poistoistaan tulosrahoituksellaan 94 prosenttia, jolla se sijoittuu kolmanneksi suurimpien kaupunkien vertailussa. Heikoin tilanne on Vantaalla, jonka vuosikate on liki nolla. Kolmanneksi heikoimmalle tilalle sijoittuva Helsinki pystyy kattamaan vuosikatteellaan vain vajaan puolet poistoistaan.
Vielä viime vuoden talousarvioissaan vuosikate oli poistoja suurempi Porissa, Mikkelissä ja Oulussa. Vielä vuoden 2002 tilinpäätöksissä vuosikate ylitti poistot kaikilla muilla paitsi Helsingillä.
Tiedot ilmenevät tiistaina julkistetusta erikoistutkija Heikki Helinin 16 suurimman kaupungin talousarviovertailusta.
Helsinki ainoana pystyy vähentämään menojaan viime vuodesta. Oulun toimintakate kasvoi toiseksi eniten suurista kaupungeista vuodesta 2002 vuoteen 2004. Kasvu oli peräti yli 13 prosenttia.
Kaikki suuret kaupungit velkaantuvat lisää tänä vuonna, koska ne eivät pysty kattamaan vuosikatteellaan investointiensa netto-osuuksia. Myös tässä on vahvimmilla Pori, jonka investointien tulorahoitusprosentti on hieman yli 70. Oulu jää tässä vertailussa selvästi suurimpien kaupunkien huonoimpaan puoliskoon. Se pystyy kattamaan investoinneistaan vuosikatteellaan vain kolmanneksen.
Helsingin lainakanta kasvaa vuodesta 2001 lähes 700 miljoonaa euroa. Suurten kaupunkien yhteenlasketut lainat kasvavat vuodesta 2001 lähes 1,4 miljardia euroa ja vuodesta 2002 lähes miljardi euroa. "Tällainen kehitys voi tuskin jatkua pidempään", sanoo Helin.
Eniten suhteutettu lainakanta kasvaa vuodesta 2002 Vantaalla (901 euroa/asukas) ja Helsingissä (774 euroa/asukas). Oulussa kasvu on 337 euroa asukasta kohti.
Eniten lainaa arvioidaan tämän vuoden lopussa olevan Mikkelissä (2471 euroa/asukas). Oulun lainamäärän ennakoidaan jäävän 729 euroon asukasta kohden, mikä on suurten kaupunkien neljänneksi pienin.