Suu­rim­mil­ta kau­pun­geil­ta kan­nan­ot­to so­tes­ta, mukana myös Oulu – "e­rit­täin vakavia ja laa­ja­kan­toi­sia vai­ku­tuk­sia"

Kannanoton mukaan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvaikutuksia tai vaikutuksia maan kasvaviin alueisiin ei ole arvioitu.

Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on mukana kannanoton allekirjoittaneiden johtajien joukossa.
Oulun kaupunginjohtaja Päivi Laajala on mukana kannanoton allekirjoittaneiden johtajien joukossa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kuuden suurimman kaupungin johtajat ovat antaneet yhteisen kannanoton sote- ja maakuntauudistuksesta. Kannanoton ovat allekirjoittaneet Helsingin ja Tampereen pormestarit sekä Espoon, Vantaan, Oulun ja Turun kaupunginjohtajat. Joukossa on siis Oulun kaupunginjohtaja Päivä Laajala.

Kaupunkien johtajat edellytävät, että sote- ja maakuntauudistuksen todelliset vaikutukset kaupunkien ja kasvavien alueiden toimintaedellytyksiin ennen sitä koskevaa päätöksentekoa.

"Lainsäädännön tulisi vastata paremmin eri alueiden haasteisiin yhtenäisen hallintomallin sijaan. Suurten kaupunkien rooli uudistuksessa tulisi olla selkeä. Samalla tulee varmistaa, että uudistus toteuttaa sille asetetut alkuperäiset tavoitteet", kannanotossa todetaan.

Kannanoton mukaan sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisvaikutuksia tai vaikutuksia maan kasvaviin alueisiin ei ole arvioitu.

"On ilmeistä, että uudistuksella on erittäin vakavia ja laajakantoisia vaikutuksia erityisesti kasvavien kaupunkien ja alueiden talouteen. Investointitarve säilyy kasvavissa kaupungeissa ennallaan ja pidemmällä aikavälillä jopa kasvaa. Uudistukseen sisältyvä merkittävä verotulojen siirto kunnilta valtiolle merkitsee, että kasvavan kaupungin investoinnit on jatkossa rahoitettava alle puolella nykyisistä verotuloista ja verotulojen kasvusta. Myöskään maakunnilla ei olisi investointeihin osallistumiseen taloudellisia mahdollisuuksia tai toiminnallista mandaattia."

Uudistus loisi suurten kaupunkien mukaan kuntien ja maakuntien välille pysyvän jännitteen: ne kilpailisivat samoista resursseista.  

"Uusi hallinnon taso, suorassa valtion taloudellisessa ja toiminnallisessa ohjauksessa olevat maakunnat, muuttaisivat pysyvästi suomalaisen julkisen hallinnon toimintalogiikkaa. Uudistuksen myötä Suomeen syntyisi pysyvä keskustelu maakuntien tehtäväalan laajentamiseksi."

Kaupungit toteavat, että vaikuttava kaupunkikehitys vaatii riittäviä taloudellisia resursseja sekä tiivistä yhteyttä kaupunkisuunnittelun, elinkeinopolitiikan, koulutuspolitiikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen välillä.

"Nyt edellä mainittuja työkaluja ollaan jakamassa eri toimijoille. Tämä johtaa elinvoiman edistämisessä sekä segregaation hoidossa hallinnollisten rajapintojen syntymiseen."

Suurten kaupunkien mukaan niiden kuvaama maakuntauudistuksen ja kaupungistumiskehityksen välinen ristiriita on mahdollista ratkaista.

"Uudistuksen kiireinen aikataulu ei ole riittävä syy jättää selvittämättä vaihtoehtoja, joilla voitaisiin vastata erilaisten alueiden erilaisiin haasteisiin eri osissa Suomea."

Ilmoita asiavirheestä