Digitaalinen televisio voi pimentyä jonakin päivänä, jos Suomi joutuu hyvin vakavan tietoverkkohyökkäyksen kohteeksi.
On täysin mahdollista, että ruutuihin ilmestyy hyökkäyksen jälkeen vihollismaa X:n ohjelmaa selvällä suomen kielellä. Samoin voi käydä myös älypuhelinten ja muiden internetiä käyttävien multimedialaitteiden kanssa, kuten esimerkiksi 3G-puhelimet.
Ne käyttävät hyväkseen entistä enemmän maailmanlaajuista internet-verkkoa, jonne kaikilla on vapaa pääsy.
Tehdas ei pyöri ilman tietokoneohjausta
Naapurimaamme Viro koki erittäin vakavan tietoverkkohyökkäyksen vuosi sitten keväällä, kun kohuttu pronssisoturipatsas siirrettiin uuteen paikkaan. Viikkoja kestäneet palvelunestohyökkäykset kohdistuivat Viron uutispalveluihin, maksunvälitysjärjestelmiin ja valtion verkkopalveluihin. Apuun riensivät EU ja puolustusliitto Nato.
Nykyään kaikki kehittyneet yhteiskunnat ovat täysin riippuvaisia sähköisestä tiedonvälityksestä. Tehdas ei pyöri ilman tietokoneistettua prosessinohjausta. Kaupan tavaravirrat pysähtyvät, jos tieto ei kulje varastojen, kuljetusten ja vähittäismyymälöiden välillä. Sähköä tulee joka kotiin energiaverkkoja pitkin, joita niitäkin valvoo vain muutama ihminen tietokoneiden äärellä.
Tietoturva on vain yksi turvallisuusriski. Se on tavallaan näkymätön riski, sillä bittejä tai radioaaltoja ei voi nähdä. Tietoturvahyökkäyksen tai jopa sodan voi aloittaa mistä tahansa maapallolta.
Verkkohyökkäys
voidaan naamioida
Jälkensä voi naamioida niin, että verkkohyökkäyksen alkuperää on liki mahdoton selvittää. Alkuperämaaksi voidaan naamioida jokin ystävällismielinen maa tai sellainen maa, joka sallii anonyymit palvelimet. Esimerkiksi Viron tietokonehyökkäyksessä osa häirintäpostista tuli Yhdysvaltain palvelimilta.
Suomen avointen verkkojen eli käytännössä internetin tietoturvaa valvoo 24 tuntia vuorokaudessa Viestintäviraston niin sanottu CERT-yksikkö.
Äskettäin Oulusta avattiin uusi internet-käytävä Yhdysvalloissa sijaitsevaan pääpalvelimeen. Muut yhdyskäytävät lähtevät Helsingistä ja Tampereelta. Niillä varmistetaan, että mahdollisen kriisin aikana ja yhden käytävän katkettua, Suomen tietoliikenne muualle maailmaan voi jatkua.
Polttoaineita
pitää varastoida
Jotta Suomi kestäisi myös mahdollisen fyysisen iskun, pitää tiettyjä strategisia raaka-aineita ja tuotteita varastoida niin sanotun pahan päivän eli sodan, kriisin tai terrori-iskun varalle. Varastoinnista vastaa Huoltovarmuuskeskus, joka hallinnollisesti kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön alaisuuteen.
Jotta Huoltovarmuuskeskus toimisi eli voisi ostaa raaka-aineita kriisien varalle, on sillä noin kahden miljardin euron arvoinen rahasto, josta suurin osa on sijoitettuna öljyyn ja viljaan.
Jos Suomessa sattuu huono viljasato, voi Huoltovarmuuskeskus myydä varastoistaan siemenviljaa omille kotimarkkinoille. Lajikkeiden pitää olla varta vasten Suomen ilmastoon kehitettyjä.
Taloudelliseen kehitys- ja yhteistyöjärjestöön OECD:hen kuuluvat maat perustivat ensimmäisen öljykriisin jälkeen Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n yhteyteen öljyhuollon kriisivalmiusjärjestelmän, jotta maat voisivat varautua öljyn jyrkkiin hinnannousuihin ja öljyn saatavuuden heikentymiseen. Kriisitilanteita varten järjestöllä on yhdessä sovittu öljynjakojärjestelmä.
Suomi liittyi ulkopoliittisista syistä IEA:n jäseneksi vasta 1992 eli Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen.
Suomi varastoi polttoaineita kuten bensiiniä, dieseliä, kevyttä ja raskasta polttoöljyä kulutuksen suhteessa niin, että aineita riittää vähintäänkin viideksi kuukaudeksi. Myös lentopetrolia ja kivihiiltä on varastoissa, samoin uraania ydinvoimalaitoksiin. Suurin osa öljyvarastoista on maanalaisia eli ne kestävät jonkinasteisen hyökkäyksen tai terrori-iskun.