Suurimmassa osassa Suomen kouluja on kosteusvaurioita. Hyvin monissa kouluissa on myös hometta. Tutkimusten mukaan homevaurioisessa koulussa opiskelevat koululaiset kärsivät keskimääräistä enemmän muun muassa yskä- ja nuhaoireista.
Ilman epäpuhtauksien merkitys on lapselle suurempi kuin aikuiselle. Kansanterveyslaitoksen professori Juha Pekkanen muistutti, että mitä pienempi lapsi on, sitä tiuhempaan tämä hengittää.
Lisäksi immuunijärjestelmän kehittyminen jatkuu murrosikään saakka, minkä vuoksi lapsen elimistö käsittelee esimerkiksi myrkyllisiä kemikaaleja aikuisen elimistöä huonommin.
Noin neljässä viidestä suomalaiskoulusta on jonkinasteinen kosteusvaurio. Kosteudesta taas syntyy usein hometta ja homeesta taas epäpuhtauksia koulujen sisäilmaan. Noin neljänneksessä kouluista on näkyvää hometta tai homeen hajua.
"Koulujen ilmanvaihto ei ole samaa tasoa, kuin esimerkiksi muissa kunnallisissa rakennuksissa", laboratorionjohtaja Aino Nevalainen Kansanterveyslaitokselta kertoi.
Lapset, ympäristö ja terveys -seminaarissa torstaina puhuneen Nevalaisen mukaan koulujen sisäilman merkitys on suuri. Kouluikäiset lapset viettävät koulussa noin 4-8 tuntia joka arkipäivä, jolloin he myös altistuvat sisäilman epäpuhtauksille.
Homeisten koulujen oppilaille on tullut muun muassa yskää, nuhaa, hengityksen ahdistusta, silmien ärsytystä ja allergioita. Lisäksi homevaurioisessa ympäristössä oleskelu lisää astman todennäköisyyttä.
Kansanterveyslaitoksen tekemässä tutkimuksessa havaittiin, että aiemmin homeesta kärsineen koulun oppilaiden oireet vähenivät selvästi, kun koulu kunnostettiin. Oppilaat kärsivät aiempaa vähemmän varsinkin nuha- ja yskäoireista sekä kurkkukivusta.
Aino Nevalainen sanoo, että koulujen kunnosta huolehtiminen onkin ehkäisevää terveydenhoitoa. Rakennusten remonttikustannuksia tulisi hänen mielestään verrata homekouluista aiheutuvien vaivojen sekä poissaolojen kustannuksiin.