Päästökattojen saaminen tärkeimmille kehitysmaille olisi jatkossa ensisijaista, arvioi vihreiden europarlamentaarikko ja ympäristövaliokunnan varapuheenjohtaja Satu Hassi (vihr.). Euroopan parlamentti käsittelee tiistaina linjauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hassi edustaa joulukuun alussa parlamenttia YK:n alaisen ilmastosopimuksen kymmenennessä istunnossa Buenos Airesissa.
"Ensi kertaa tiedetään, että Kioto astuu voimaan", Hassi toteaa lähtökohtien parantuneen. Ilon taustalla on se, että Venäjä ratifioi sopimuksen.
"Kaikesta itkusta ja hammasten kiristelystä huolimatta Kioto on vasta alkua", hän kuitenkin painotti perjantaina lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Ilmastosopimus sitouttaa vain vuoteen 2012. Joten EU, joka on maailman toiseksi suurin kasvuhuonekaasujen tuottaja, ajaa mahdollisimman nopeasti jatkoneuvotteluja.
Tasaveroisuus esillä
Buenos Airesissa käsitellään paitsi raportointiasioita ja kehitysmaiden rahoitustukea, ilmeisesti ensi kertaa myös tasaveroisuutta koskeva periaatetta. Tämä tarkoittaa, että hamassa tulevaisuudessa tähdätään samaan päästöosuuteen päänuppia kohti joka maassa.
Niin Kiina kuin Intiakin ovat jo hyväksyneet kasvihuonepäästöjä rajoittavan Kioton sopimuksen. Mutta toisin kuin läntiset teollisuusmaat, kehitysmaat eivät ole toistaiseksi sitoutuneet mihinkään päästörajoituksiin. Myös Indonesia ja Brasilia olisi saatava sitoutumaan maakohtaisiin tavoitteisiin.
Päästöjen ei ole kehitysmaissa välttämättä vähennyttävä. Mutta olisi tarpeellista määrittää suurimmille päästökatot. Sen sijaan Burkina Faso tai Tyynenmeren saaret voivat vielä odottaa, Hassi viittaa.
Malli tarpeen
"Komissio ei esitä varsinaista mallia", Hassi tosin huolehtii etenemistavasta. "Miten kehitysmaat saadaan mukaan?"
Hollannin ehdotuksen mukaan EU:n tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan. "Jo se on dramaattinen juttu." Se myös tarkoittaa, että maailman nykyisestä päästötasosta on leikattava puolet poist vuoteen 2050 mennessä. Tehtävästä leijonanosa lankeaa teollisuusmaiden kontolle. "Näin muutos voi olla pehmeä."
EU:ssa voidaan vähentää teknisin toimenpitein energiankulutusta jopa 40 prosenttia. Lisäksi jatkossa leikkausten piiriin halutaan vetää myös lento- ja laivaliikenne.
Esimerkiksi Iso-Britannia tähtää jo 60 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Pääministeri Tony Blair on vedonnut myrskytuhojen takia voimakkaasti toimenpiteiden puolesta. Jopa kuningatar Margareta on vastikään tiedottanut tuplaikkunoista ja hovin siirtymisestä nestekaasuun. Saksa taas aikoo alentaa päästöjään 40 prosentilla jo vuoteen 2020.
Aikeet ovatkin huomattavasti rajumpia kuin Suomessa. Suomi - jonka päästöt ovat Euroopan keskitasoa - pyrkii vain takaisin nollatavoitteeseen eli vuoden 1990 päästötasolle. Hassi kuuluttaakin hallitukselle yhtä pätevää pääneuvonantajaa kuin Lontoossa, missä kuullaan professori Sir David Kingiä. Ei vain Lontoo, kauppatorikin on äkkiä veden alla, Hassi varoittaa.
Ilmakehän lämpötilan ennustetaan kohoavan Suomessakin neljällä asteella. Ja edelleen sopimusjärjestelmän ulkopuolella ovat USA ja Australia. "Miten saadaan viesti taivaasta George W.Bushille", europarlamentissa huokaillaankin.